Uutinen

Ministeri Rehula luotsaa uutta alkoholilakia

Alkoholilainsäädännön kannalta tärkeitä ovat sekä yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka että terveyshaittojen ennaltaehkäisy, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Alkon Etiketti-lehden haastattelussa.

Rehula on hahmotellut uusiin töihinsä kuuluvalle lakiuudistukselle marssijärjestyksen, vaikka kyseinen remontti ei olekaan aivan ykkössijoilla ministerin tärkeyslistalla, jolla paalupaikkaa pitää sote-uudistus.

Rehula arvelee, että eduskunnan puntariin alkoholilain uudistus päätyy syksyllä 2016– keväällä 2017. Tutkimuksia ja dokumentteja päätöksien tueksi on hänen mukaansa jo tarpeeksi.

Vastakkain ovat terveyspoliittinen ja elinkeinopoliittinen näkökulma. Alkoholin haitat ovat kiistattomat ja kulut haitoista miljardiluokkaa.

Pienetkin muutokset saatavuudessa heijastuvat yrityksiin. Saatavuuden ohella hinta on päätekijä, jolla alkoholin kulutusta on mahdollista säädellä. Valtion budjettia on usein katettu veronkorotuksin, jotka ovat nostaneet vähittäishintoja.

”On löydettävissä linja, jossa muutoksin verotuksen sisällä voidaan vaikuttaa haittoihin. Onko järkevää, että viina on suhteessa halvempaa kuin viini tai keskiolut, joka on massajuoma?”

Sekä elinkeinoelämän että terveydenhuollon kannalta on tärkeää, että ihmiset olisivat työkykyisinä työssä, ja sairauspäiviä olisi mahdollisimman vähän.

Kasvatusta kohtuuteen

Ministeri korostaa kasvatuksen merkitystä suomalaisen alkoholikulttuurin tervehdyttämisessä. Kielloilla mikään ei parane, mutta haittoja voidaan ehkäistä vaikuttamalla lapsiin ja nuoriin.

Kyse on esimerkiksi mielikuvista, joihin alkoholi liitetään. Askel parempaan on ollut lakimuutos, joka jo vaimensi alkoholimainontaa lasten suojelemiseksi.

Ministeri tunnustaa halunneensa nuorena viinit vapaasti kauppoihin, mutta kertoo sittemmin kääntäneensä kantansa.

”Annan Alkolle erittäin hyvät pisteet ja haluan jatkaa sen toimintaa nykyisellä tavalla.”

Ministerin mukaan alkoholilainsäädännön uudistuksen tavoitteena on lisätä paikallista päätöksentekoa ja vähentää byrokratiaa. Paine uudistamiseen syntyy jo asetusten ja normien ristiriidasta vuoden 2000 perustuslain kanssa. Osa pykälistä on kieltolain ajoilta 1930-luvulta.

Toista kertaa ministerinä

Rehula on pitkän linjan kansanedustaja ja jo toista kertaa ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä. Työ ja kiire ovat tuttuakin tutumpia.

”Suurin yllätys tällä kertaa oli kuitenkin totaalinen oman elämänhallinnan menettäminen. Vauhtia poliitikon elämässä on aina, mutta tämä tehtävä on sellainen, että muut vievät. Kun tulin huoneeseen ensimmäisen kerran keväällä, pöydällä oli yksi kirje, noin kolme askia sisua ja musta mappi, jossa lukee päällä kiireellinen. En ole vieläkään avannut sitä, sillä logiikkani mukaan kiireellisimmät asiat tulevat tuosta ovesta sisään.”

Rehula kertoo olevansa työnarkomaani, joka rakastaa kaavioita, taulukoita, numeroita ja niiden tulkintaa. Vastapainoksi hän tarvitsee kesällä suunnistusta ja talvella hiihtoa. Rentoutusta tuovat myös terapiapuhelut ystävien kanssa, ihmisten tapaaminen sekä silloin tällöin täydellinen yksinäisyys.

”Tarvitsen yksinoloa siitä huolimatta, että kaiken kiireen keskellä perheelle ja lapsille on liian vähän aikaa. Mutta silloin, kun myllyt jauhavat, olen kyllä fyysisesti kotona, mutta henkisesti ties missä. Sekään ei ole hyvä.”

Haaveissa ministerillä on myös sellainen hetki, jona hän voisi opiskella tumman sahdin teon. Hänen hämäläisellä kotitilallaan oli juhlapyhinä aina sahtia, jonka käyminen keskeytettiin niin, että sitä saatettiin tarjota myös lapsille. Valmistuksen lopputulosta kutsuttiin naistensahdiksi.

Teksti: Marita Kokko

Kuva: Juuso Paloniemi