Alkoholin vaikutukset verensokeriin
Alkoholin juominen vaikuttaa elimistön hiilihydraattiaineenvaihduntaan, mutta vaikutuksen suunta ja suuruus riippuvat olennaisesti ravitsemuksesta. Paastotilanteessa alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa hypoglykemian eli matalan verensokerin, kun taas toisaalta alkoholi voi lisätä runsaan aterian jälkeistä veren sokeripitoisuutta. Alkoholin oma aineenvaihdunta vaikuttaa maksassa sokerin syntymisen estoon ja maksan sokerivarastojen pienenemiseen. Huonosti syöneen henkilön veren sokeripitoisuus saattaa alkoholin juomisen jälkeen (6–36 tuntia myöhemmin) laskea tasolle, joka aiheuttaa tavanomaisia hypoglykemian oireita: hikoilua, sydämentykytystä, näläntunnetta, käsien tärinää, ärtyisyyttä tai jopa vaarallisia oireita kuten sekavuutta, kouristelua ja tajuttomuutta.

Alkoholin vaikutus tyypin 1 diabetekseen
Tyypin 1 diabeteksella tarkoitetaan usein nuoruusiällä alkanutta sokeritautia. Sitä sairastavien henkilöiden haima ei tuota insuliinia, joten nämä henkilöt joutuvat käyttämään insuliinilääkitystä koko elämänsä. Tyyppi 1 -diabeetikolla alkoholin suurkulutuksen suurimpana vaarana on hoitomyöntyvyyden huononeminen. Insuliinipistosten ja ruokailun epäsäännöllisyys ja suoranainen unohtaminen voivat johtaa joko diabeettiseen ketoasidoosiin tai hypoglykemiaan. Satunnainenkin juominen voi johtaa odottamattomiin hypoglykemiajaksoihin. Hypoglykemiavaaran lisäksi alkoholi voi vaikuttaa myös tyypin 1 -diabetesta sairastavan henkilön sairauden kulkuun ja ennusteeseen. Alkoholin suurkulutuksen on todettu selvästi huonontavan diabeteksen tasapainoa ja lisäävän diabeteksen komplikaatioiden esiintyvyyttä. Jos diabetes on hyvässä hoitotasapainossa, kohtuullisella alkoholinkäytöllä ei sen sijaan ole vaikutusta taudin kulkuun.

Alkoholin vaikutus tyypin 2 diabetekseen
Tyypin 2 diabeteksella tarkoitetaan useimmiten vanhemmalla iällä alkavaa selkeästi perinnöllistä tautia, joka liittyy ylipainoon. Potilaiden haima tuottaa vielä, ainakin taudin alkuvaiheessa, insuliinia, mutta sen hyväksikäyttö elimistössä on heikentynyt (insuliiniresistenssiys). Hoitona käytetään aluksi usein suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä. Myöhemmin voidaan joutua myös insuliinipistoshoitoon. Laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että alkoholin suurkulutus voi johtaa insuliiniresistenssiin ja diabeteksen kehittymiseen. Alkoholinkäyttö voi johtaa myös painon nousuun ja pahentaa siten insuliiniresistenssiä. Samoin kuin tyypin 1 -diabeteksessa ei vähäisestä alkoholinkäytöstä ole merkittävää terveyshaittaa myöskään tyyppi 2 -diabeetikolle.

Suositukset alkoholia käyttävälle diabeetikolle
• Alkoholia vain, jos diabeteksen tasapaino on hyvä (HbA1c < 8 %).
• Enintään kaksi annosta päivässä.
• Runsaasti sokeria sisältäviä juomia, kuten liköörejä, syytä välttää.
• Verensokerin tiheämpi kotiseuranta, jos juo yli ym. rajojen.
• Varottava alkoholin nauttimisen jälkeen ilmaantuvaa hypoglykemiaa

Takaisin sisällysluetteloon >