Verenvuodot saattavat haitata istukan toimintaa ja hidastaa sikiön kasvua jo alkuraskaudessa, vaikka raskaus ei menisikään kesken. Siksi alkoholin suurkuluttajan sikiö saattaa kärsiä kasvun hidastumisesta jo aivan raskauden alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että iältään esim. 12 -viikkoinen sikiö voi kooltaan vastata 10 viikon ikäistä sikiötä. Jos odottava äiti jatkaa runsasta alkoholinkäyttöä, niin sikiön kasvu hidastuu yhä enemmän. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että täysiaikaisena syntynyt lapsi painaa alle kaksi kiloa. Osasyynä sikiön huonolle kasvulle voi olla myös puutteellinen ravitsemus, joka on tavallista silloin, kun alkoholia nautitaan paljon.

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa sikiölle epämuodostumia. Koe-eläimissä emon suuret alkoholiannokset aikaansaavat myös muutoksia sukusoluihin eli kromosomeihin, ja ihmiselläkin on kuvattu tapauksia, joissa lapsella on ollut sekä kromosomipoikkeavuus että sikiöalkoholivaurio eli fetaalialkoholisyndrooma (FAS).

Eläinkokeissa alkoholille altistumisajankohta määrää hyvinkin tarkasti minkälaisia epämuodostumia sikiölle syntyy. Muuttamalla hiiren sikiön alkoholialtistusajankohtaa parilla päivällä saadaan syntymään esim. sydämen epämuodostumien sijasta raajaepämuodostumia. Vastaavia selvityksiä ihmissikiöiden kehityksestä ei luonnollisestikaan ole. Ihmisellä on kuvattu mm. sydämen ja luuston epämuodostumia alkuraskauden alkoholialtistuksen seurauksena (taulukko 3).

Taulukko 3
Epämuodostumien esiintyvyys alkoholivaurioisilla lapsilla

EPÄMUODOSTUMATYYPPI	ESIINTYVYYS (%)
poikkeavat kämmenpoimut	11–52
sydänviat	27–49
selkärangan nikamien kehityshäiriö	43
rajoittuneet nikamaliikkeet	1–41
poikkeavat sorminivelet	10–72
kitalakihalkio	7
kampurajalka	7
tyrä	7–27
lonkkaluksaatio	1–14
vajaakehittyneet hampaat	31
poikkeavat sukuelimet	4–39
munuaispoikkeavuus	8–26
rintakehän poikkeavuus	4–27

Sikiön keskushermosto kasvaa ja erilaistuu nopeasti toisella raskauskolmanneksella. Eläinkokeissa alkoholi lamaa keskushermoston solujen rakenteiden erilaistumista sekä solujen koon ja lukumäärän kasvua. Näin ollen toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen runsas alkoholinkäyttö johtaa aivojen alikehittymiseen ja pienipäisyyteen,joka on yksi tärkeä FAS:n oire (taulukko 4). Pienipäisyys voidaan toisinaan todeta jo ennen lapsen syntymää mittaamalla ultraäänen avulla sikiön pään leveys tai ympärys. Alkoholin runsas käyttö lamaa myös sikiön liikkeitä. Humalatilan aikana tehdyissä ultraäänitutkimuksissa todetaan sekä sikiön raajojen että vartaloliikkeiden puuttuvan lähes kokonaan. Liikkeet palautuvat normaaleiksi humalatilan jälkeen.

Alkoholi heikentää napanuoran verenvirtausta ja voi muuttaa myös sikiön sydämenrytmiä. Tämä ilmenee poikkeavana sydänäänikäyränä, joka normalisoituu vasta kun äidin (ja sikiön) veren alkoholipitoisuus laskee. Jos äiti käyttää alkoholia jatkuvasti runsaasti, niin seurauksena on sikiön ravinnon saannin heikkeneminen ja ennen pitkää myös hapenpuute. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa joudutaan harkitsemaan lapsen synnyttämistä keskosena, jos sikiö kohdussa ollessaan altistuu jatkuvasti suurille alkoholimäärille.

Runsas alkoholinkäyttö saattaa hidastaa synnytyksen käynnistymistä, koska alkoholi heikentää kohdun supistuksia. Täten ei ole yllätys, että eräät tutkimukset ovat osoittaneet runsaan alkoholinkäytön lisäävän yliaikaisuutta. Toisaalta tiedetään, että alkoholi nostaa kohtutulehduksen riskin viisinkertaiseksi ja sitä kautta ennenaikaisen synnytyksen riskin kolminkertaiseksi. Ristiriitaisten tutkimustulosten pohjalta yleinen käsitys on, ettei alkoholilla ole yksiselitteistä vaikutusta synnytyksen käynnistymiseen.

Takaisin sisällysluetteloon >