Ennen juhlaa

Maljapuheiden ABC

Milloin nostan maljan? Kuinka kiitän illan isäntää tai emäntää? Tässä helpot vinkit juhlien maljapuheisiin!

Etiketin ja hyvien tapojen tuntemisen tarkoitus on yksinkertaisesti osoittaa toisen huomioon ottamista. Tapakulttuuri elää, ja sovituista säännöistä voi myös poiketa, kun tietää perussäännöt.

Tiukkoja sääntöjä noudatetaan nykyään oikeastaan vain erityistilanteissa, kuten valtiollisissa ja akateemisissa yhteyksissä. Vapaamuotoisemmissa tilanteissa voi toimia rennosti, mutta niissäkin voi joskus olla hauska elvyttää tiettyjä tapoja. Liian korkealle rimaa ei kannata nostaa – katseella ja hymyllä pääsee aina pitkälle. Ajatus on tärkein!

Maljan kohottaminen

  • Juhlamaljan nauttimisen on tarkoitus kohottaa tunnelmaa. Lasiin tartutaan sirosti pitämällä kiinni sen jalasta, jotta juoma ei lämpene.
  • Juhlan alussa isäntä kohottaa lasia kevyesti kohti päivänsankaria ja kunniavierasta ja toivottaa vieraat tervetulleiksi. Lasin kohottaminen silmien korkeudelle riittää.
  • Kohota malja, katso silmiin ja muista tavoittaa katse uudelleen siemauksen jälkeen. Se vahvistaa viestin perille menoa.

Kilistys ja skoolaus

  • Laseja ei tarvitse kilistää. Lasin kohotus, pään nyökkäys ja hymy riittävät. Näin vältät myös mahdolliset kömmähdykset.
  • Ylioppilasjuhlissa juodaan tavallisesti onnittelumalja juhlan päähenkilön ja tämän vanhempien kanssa. Tämän jälkeen juomaa siemaillaan vähän kerrallaan ja sitä jätetään lasiin mahdolliseen tervetuliaispuheeseen ja yhteiseen maljankohotukseen asti. Jos juoma pääsee vahingossa loppumaan lasista, siro lasin kohotus yhdessä muiden vieraiden kanssa riittää.
  • Pidä huolta lasien täydentämisestä muutamia minuutteja ennen tervetulotoivotusta, jos näyttää siltä, että vieraat saapuvat pienissä erissä.

Puheen pitäminen

  • Puhetta aloitettaessa voi kevyesti kilistää lasia huomion herättämiseksi. Kannattaa odottaa rauhassa, että juhlakansa hiljenee.
  • Puhujan kannattaa luopua hetkeksi lasistaan ja asettaa se lähettyville maljankohotusta varten. Kortti, johon on merkitty puheen pääkohdat, on hyvä tuki.
  • Napakka aloitus ja loistava lopetus tekevät puheesta unohtumattoman. Aloita puhe tarinalla, mietelauseella tai runolla, joka sopii tilanteeseen. Korosta, että puheen pitäminen on kunnia.
  • Puhe päätetään maljan kohotukseen, jonka jälkeen katse siirretään kevyen kumarruksen kera kohti ensin päivänsankaria, kunniavierasta ja lopuksi kohti muita vieraita. Lasikäsi seuraa katseen suuntaa. Liikkeet on hyvä pitää rauhallisina ja keveinä.
  • Harjoittele puhe ja siihen liittyvät eleet etukäteen koeyleisön kanssa.

Toastmasterin eli seremoniamestarin esittely

  • Suurissa juhlissa, kuten häissä ja merkkipäivillä, on hyvä sopia etukäteen, kuka hoitaa isännän apuna toastmasterin eli seremoniamestarin tehtävää.
  • Toastmaster esitellään juhlavieraille heti tilaisuuden alussa ja kerrotaan, että hänelle voi ilmoittaa puheenpitohalukkuudesta. Tällöin hän voi jakaa puheenpitovuorot etukäteen ja esitellä puhujan ennen puhetta.

Muista myös alkoholittomat juomat

  • Tervetuliaismalja voi olla myös alkoholiton. Päivänsankarille voidaan tarjota ensimmäisen maljankohotuksen jälkeen alkoholitonta juomaa, jos on tiedossa, että vieraat saapuvat pitkin päivää.
  • Myös juomatarjottimella tulee olla selkeästi erottuva ja alkoholiton, parhaimmillaan pääjuoman väriä mukaileva vaihtoehto. Kevään juhliin sopii samppanjan tai kuohuviinin lisäksi nuorista mustaherukanlehdistä uutettu tai raparperimehulla sävytetty juoma, vaikka se ei aivan pääjuoman väriä muistuttaisikaan.

Yleiset pöytämaljat

  • Yleensä isäntä toivottaa vieraat lyhyesti tervetulleiksi alkujuomien eli aperitiivien nauttimisen yhteydessä ennen pöytään siirtymistä.
  • Isännän tehtävä on antaa merkki, kun on aika maistaa ensimmäistä juomaa.
  • Samalla hänen on mahdollista kertoa viinivalinnoista ja esitellä lyhyesti vierasjoukko toisilleen.
  • Pöydässä ei pidä maistaa juomaa, ennen kuin isäntä on antanut merkin, vaikka hän unohtaisi tehdä sen. Etiketin mukaan siihen asti ollaan siis kuivin suin.

Illalliskumppanien maljat eli avoin skoolaus

  • Illalliskumppanien skoolaus eli avoin skoolaus on rento tapa solmia yhteyttä pöydän eri puolille. Silloin esimerkiksi emäntä nostaa lasia kohti vasemmalla puolella istuvaa seuralaistaan ja tämä vastaa nostamalla lasin oikealla kädellä katsekontaktin kera.
  • Maljoja voi kohottaa pitkin ateriaa. Pitää kuitenkin huomioida, että kaikilla on silloin juomaa lasissa.
  • Skoolaajan on myös huolehdittava siitä, että vastapuoli on valmis kohottamaan maljan juuri oikealla hetkellä, eikä hänellä ole keskustelu tai ruokailu kesken.
  • Oluen ja snapsien kanssa ei välttämättä skoolata, vaikka esimerkiksi rapujuhlissa onkin omat rituaalinsa. Snapsien yhteyteen sopivat sen sijaan juomalaulut, jotka ovat monelle tuttuja akateemisista juhlista tai juuri rapukesteistä.

Kiitospuheet

  • Kiitospuheen paikka on silloin, kun jälkiruokalautaset on katettu, jälkiruokaviini kaadettu ja vieraat ovat ehtineet maistaa jälkiruokaa.
  • Kunniavieras pitää yleensä kiitospuheen.
  • Kiitospuhe noudattelee aina tervetuliaispuheen mittaa ja tyyliä. Puheessa muistetaan aina kiittää emäntää ruoasta kaikkien puolesta.
  • Jos isäntä on siirtynyt alussa pitämään tervetuliaispuhetta tuolinsa taakse, toimii kiitospuheen pitäjä samoin. Seisomaan nouseminen on hyvä tapa herättää juhlavieraiden huomio ja aloittaa puhe.
  • Toisinaan kiitospuhe neuvotaan pitämään ”puhtaalta pöydältä” eli silloin, kun pääruoka on korjattu ja pöytä siistitty. Silloinkin voi kiitospuheen toki pitää, mutta juhlavampaa on kiittää emäntää ateriakokonaisuudesta silloin, kun myös jälkiruokaa on ehditty maistaa.

Artikkeli on julkaistu Etiketin numerossa 2/2013.

Asiantuntijoina etiketti- ja tapakouluttaja Susanne Ehrnrooth sekä Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

Teksti: Virpi Kurjenlento
Kuva: iStockphoto