Kolumni

Juhannus poikamiesboksissa

Firenzen kaupungin etelänpuolisilla kukkuloilla asuva ystävämme kutsui meidät katsomaan kesäkuun 24. päivän eli San Giovannin ilotulitusta. Pyhä Johannes, Johannes Kastaja on Firenzen suojelupyhimys, ja kaupunki paukuttaa hänen kunniakseen illalla taivaalle valomeren. Antonion mukaan hänen poikamiesboksinsa (joka siis on 500-luvulta peräisin oleva oliivipuiden ympäröimä huvila) terassilta on parhaat näköalat spektaakkelin nauttimiseen.

Itse asiassa koko päivä on täynnä juhlaa ja iloa, kulkueita ja karnevaalitunnelmaa. Yhdellä kaupungin historiallisista aukioista, Piazza Santa Crocella pelataan jo antiikin ajoilta tunnettua jalkapallon esilajia calcio storicoa. Perinteisiin asuihin pukeutuneet pelaajat tosin näyttävät minun silmiini rotevine kroppineen ja pallo sylissään ennemminkin rugbyn pelaajilta. Katukojuista saa ostaa täytettyjä voileipiä, friteerattuja pizzatikkuja, vesimeloniannoksia, munkkeja sekä raikkaita juomia.

Historiallinen jalkapallo, ilotulitus, täytetyt paninit ja Antonion terassi kelvatkoot meille juhannusjuhlasta, sillä täällä Italiassa ei ole vielä keskikesän aika. Juhannus kokkoineen, yöttömine öineen, yöuinteineen ja grillauksineen on pohjoismainen perinne. Keski-Euroopassa, kuten Italiassa keskikesän juhla tulee vasta elokuun puolivälissä. Ferragostoa vietetään 15. elokuuta, jolloin kaupat sulkevat ovensa ja ihmiset karkaavat rannoille tai vuoristoon. Elokuu on keskieurooppalaisten lomakuukausi, jolloin tunnelma Milanossa on sama kuin autiossa Helsingissä juhannuksen aikaan.

Mutta on jo ennen elokuutakin pienempiä juhlia, joissa tunnelma on kuin juhannuksena. Sagrat eli erilaiset kyläjuhlat ovat nyt parhaimmillaan täällä Toscanassa. Keskiaikaisjuhlissa saa varmasti halutessaan kukkaseppeleen päähänsä, tehdä taikoja ja tanssia nuotion ympärillä. Sagra del pesce eli kalajuhla pidetään läheisen uimastadionin isolla nurmikentällä, ja ahdettuaan itsensä täyteen paistettua kalaa voi hypätä keskiyön uinnille altaaseen!

Hyttystenkin seura on taattu, ken niitä juhannuksen ratoksi kaipaa, tosin näin kesäkuussa minä katselen mieluummin ihania tulikärpäsiä, jotka ovat alkukesän aina harvemmaksi muuttuva riemu.

Ella Kanninen
17.6.2014