Kolumni

Valoa kohti

Täällä Italian maaseudulla tammikuu on horroksen aikaa. Juhlat on juhlittu ja uusi vuosi alkanut. Pilvet roikkuvat matalalla, satelee ja on kostean kylmää. Hotellit ja agriturismot ovat kiinni, vaikka varauksia kesää varten otetaankin vastaan. Puutarhoja puunataan ja huoneita tuuletetaan.

Myös pikkukylien trattorioiden omistajat pitävät lomansa usein juuri tammikuussa. Satunnainen turisti saa tehdä pitkän matkan saadakseen itsellensä edes lounaspaninon. Tulossa on tosin kevättä enteilevä karnevaaliaika juhlineen ja sen myötä makeat cencit. Ne ovat rapeita, kevyesti uppopaistettuja taikinalevyjä, joiden päälle on ripoteltu tomusokeria. Päälle hörpätään vin santoa. Cencejä ja munkkeja syödään kuitenkin vasta kuukauden kuluttua, helmikuussa. Millä herkutella sillä välin?

Naapurissamme, laakerilehtiaidan toisella puolella, vietetään tammikuussa pizzakekkereitä. Marna-rouvalla on aito pizzauuni, joka lämpiää harva se ilta. Jauhot haetaan tuoreina lähimyllystä, joka sentään on aina auki.

Olemme onneksi seinänaapureiden kanssa hyvissä väleissä ja pääsemme usein osallistumaan pizzamaistiaisiin.

Aidan yli meille tarjoillaan puhvelimozzarella- tai  kinkkupizzaa. Ähky on jo melkoinen, kun vielä kuulen huhuilun ja saan isot annokset pähkinälevitteellä ja mansikoilla päällystettyä pizzaa.

Parhaimmillaan olen saanut maistaa viittätoista erilaista Marnan tekemää pizzaa. Se oli silloin, kun sain emännöidä ekstempore pihalleni sattunutta suomalaisista pyöräilijäryhmää, jonka ruokkimiseksi hälytin apuun rakkaan naapurini.

Meillä tammikuun harmautta ja koleutta lievitetään tietenkin letuilla. En voi väittää paistavani lettuja yhtä usein kuin Marna pizzaa, mutta taannoin kutsuin lähimmät naapurit lettukesteille. Menekki on valtava, ja kyytipoikana tarjoiltu lakkalikööri ryystettiin loppuun.

Tammikuussa mieheni ja minä herkuttelemme myös lahjaksi saaduilla kuohuvilla, kuten franciacortalla. Chardonnay- ja pinot noir -rypäleistä valmistetussa kuplajuomassa on mielestäni oiva hinta–laatusuhde sekä mukavasti viitteitä tulevasta keväästä. Anopin lasiin puolestaan kaadetaan Veneton alueen hienostunutta ja sopivasti pirskahtelevaa proseccoa, valdobbiadenea.

Ja viimeistään ihana, kirsikan ja vadelman sävyjä sisältävä lambrusco saa meidät uskomaan, että kohta alkaa valon ja ilon aika.

Ella Kanninen 16.1.2013