Kolumni

Juhlat Toscanassa

Ensin ajattelin päästä helpolla ja järjestää nelikymppiset ihan pienelle porukalle. Kävi kuitenkin ilmi, ettei marraskuista Toscanaa ole tehty vain harvoille ja valituille vaan viikonloppu kelpaisi aika monelle. Juhlajärjestelyt alkoivat paisua kuin pullataikina. 

Intiimin lähiravintolan sijasta vaihdoin juhlapaikaksi naapurissa sijaitsevan agriturismon, Tenuta di Sticciano’n, joka sopivasti oli päättämässä kauttaan juuri lokakuun lopussa avatakseen jälleen huhtikuussa. Koko paikka olisi siis vain minun vierailleni.

Budjettini oli rajallinen, mutta halusin tarjota ystävilleni hyvää ruokaa. Päätin luottaa kokemukseen ja palkata hommaan lähiseudun catering-yrityksen. Tarvittiin monta puhelinkeskustelua ja tapaamista sillä huomasin aika pian, että omistajalla, vanhemmalla herrasmiehellä oli tiukka mielipide asiasta kuin asiasta. Herra harasi aikansa vastaan kun toiveenani oli kolmen primo’n eli pastaruoan kokoelma. ” Ei ole enää aikoihin ollut muodissa,” oli hänen mielipiteensä, mutta ymmärsi pian että asiakas on aina oikeassa.

Alkupalat eli leikkeleet, juustot, crostinit ja pikku pizzanpalat oli katettu eri huoneeseen kuin varsinainen illallinen. Moni oli ahminut alkupaloja kaksin käsin luullessaan että ruokailu oli siinä.

Primoiksi päätyneet gnocchit tryffeli- ja pähkinäkastikkeessa, tagliatellet sienikastikkeessa sekä penne-pasta rapukastikkeessa olivat kelvollisia, vaikka ruokahifistelijä-naapurini löysi tarjoilusta monta miinusta. Hänen mukaansa  gnocchit eivät olleet tryffeleitä nähneetkään vaan niitä oli huljutettu maustetussa öljyssä, pääruokana olleen munakoison vuoat olivat kaameat ja pöytäliinat olisi kuulemma myös pitänyt vaihtaa ripeämmin.

Valitin kovalla soivaa musiikkia ja sanoin palaavani asiaan myöhemmin.

Viinistä kenelläkään ei ollut valittamista, valitsin tilan oman chardonneyn sekä chiantin. Olin myös pyytänyt paikalle baarimikon cocktaileja taiteilemaan.

Perfektionistin tiskille luikerteli pitkä jono, sillä jokaisen mansikan, ananaksenpalan ja mintun lehden piti olla ojennuksessa.

Juhlat olivat ikimuistoiset ja tunnelma oli katossa milanolaisen rock-yhtyeen soittaessa klassikoita. Viikonlopun kruunasi myös upea ilma. Aurinko paistoi ja suomalaisvieraat saivat energiaa talven varalle. Nyt täällä Toscanassa sataa ja muutenkin arki on asettunut taas mukavasti paikoilleen.