Tryffeliajokortti, kiitos!

Syksy joulukuuhun asti on täällä Toscanassa valkoisen tryffelisienen kasvu- ja keräysaikaa. Arvokasta metsänantia löytyy laajalti eri puolilta aluetta, mutta kuten arvata saattaa, kuka tahansa ei voi saapastella tryffelisienimetsään.

Ystäväni Andrea hankki virallisen tryffelidiplomin muutama vuosi sitten. Tryffeliajokorttia varten oli päntättävä alan kirjallisuutta, suoritettava tentti ja pulitettava muutama sata euroa. Samalla Andrea hankki myös koiran, mäyräkoiramaisen ja vilkkaan Sissin, jonka suonissa kuulemma virtaa oivan sienihaistajan verta. Ahkerasti mies koulutti koiraansa, mutta vielä tähän päivään mennessä Sissi ei ole löytänyt isännälleen yhtään tryffeliä. Andrea maksaa silti joka vuosi runsaat 90 euroa lupansa uusimisesta, sillä eihän sitä koskaan tiedä. Sitä paitsi jos metsäpoliisi saa kiinni luvatta sienestämisestä voi sakko olla jopa 1 600 euroa.

Toisin kävi Francolle, eläkkeellä olevalle putkimiehelle, joka halusi auttaa nuorta, sienistä innostunutta mutta rahatonta serkkupoikaansa ja osti tälle kunnon tryffelikoiran. Jo muutaman metsävisiitin jälkeen koira oli ansainnut sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin ja pääsi osalliseksi herkullisista illanistujaisista.

Valkoisen tryffelin hinta liikkuu jopa 3 000–5 000 eurossa kilolta. Itsekin olen tryffeliä maistanut, en tosin tuota valkoista kultakimpaletta vaan pientä ja vaatimattoman näköistä marzuoloa. Nimensä mukaisesti se on keväällä, maaliskuun eli marzon korvilla kasvava lajike.

Piemontessa vieraillessani näin koirankin tositouhussa ja pääsin kaivamaan sen löytämän mukulan maasta. Opin myös, että tryffelit viihtyvät pähkinäpuiden läheisyydessä. Myöhemmin söimme tagliatelle-nauhapastaa, jonka päälle höylättiin antaumuksella sientä.

Odotellessaan kultasuonen l�ytämistä myös Andrea tyytyy vähemmän arvokkaisiin lajikkeisiin ja hurmaa vieraansa itse tehdyillä gnoccheilla. Peruna kun kuulemma imee tryffelin maun vielä paremmin kuin pasta.

Minulle Andrea lupasi valmistaa ensi tilassa tryffeliaromilla höystettyjä kananmunia. Raaka muna pistetään sienen kanssa lasipurkkiin muutamaksi päiväksi ja kun se lopulta valmistetaan paistamalla tai hauduttamalla munaan on tarttunut ihana tryffelin maku.

Ella Kanninen
7.10.2014