Kolumni

Viinikulttuuria ja savuahvenia

Suomalainen ystäväpariskunta tuli ensimmäistä kertaa vierailulle Toscanaan ja kyseli vähän arkaillen mahdollisuutta päästä viininmaistelukierrokselle. Aiempaa kokemusta viineistä kun ei varsinaisesti ollut, ja mitä niistä viineistä edes pitäisi tietää…

Ihannetilanne, mistä aloitetaan!

Meitä tavallisia arjen maistajia odottaa pelkästään Italiassa kokonainen maailma.  Italialaisten suhtautuminen viiniin ja sen maistamiseen on niin luonteva, ettei sitä tarvitse jännittää. Vaihtoehtoja ja elämyksiä riittää taatusti. Toki täältäkin löytyy viinin asiantuntijoita, mutta halutessaan heidät voi mykistää kertomalla vaikka revontulista ja yöttömästä yöstä. Se tepsii aina.

Viiniä tuotetaan täällä kautta maan pohjoisesta etelään. Italialaiset ovat niin ylpeitä oman alueensa tuotteista, että he perehdyttävät tulokkaan viinien maailmaan mitä moninaisimmilla tavoilla ja mitä erilaisimmin sanankääntein. Taannoin ratsastusretkellä pysähdyimme maistamaan erään pientilallisen chiantia. Makuelämys ei sinänsä ollut mitenkään importante, huima, mutta tilanomistaja pisti koko kroppansa peliin kertoessaan köynnöksistään.

Viini on rakkautta, se on työtä, se on elämäntapa ja tärkeä osa ruokakulttuuria.

Mikä sitten on hyvää viinikulttuuria? Esimerkiksi se, että ottaa etukäteen hiukan selvää retkikohdetta ympäröivän alueen viineistä. Kun perustieto seudun tyypillisistä rypäleistä ja vaikkapa viljelytavoista on olemassa, kannattaa keskittyä maistelemaan ensisijaisesti alueen omia tuotteita. Silloin tutustuu paikalliseen kulttuuriin.

Tässä maassa on tuotettu viinejä iät ja ajat, joten on selvää, että melkein jokaisella viinillä on oma tarinansa ja historiansa. Viini on yhteydessä alueen tapaan olla ja elää – yhtäällä poreillaan ja juodaan kuplivia, toisaalla ollaan tasaisempia.

Pitkään Italiassa asunut suomalainen ystäväni vertasi täkäläisten suhtautumista viineihin samanlaiseksi kuin suomalaisten suhtautumista savukalaan. Hän osui mielestäni naulan kantaan. Kuten ystäväni viisaasti totesi, savuahvenetkin maistuvat herkullisimmilta silloin, kun edessä siintää tyyni järvenselkä, taivaanrannassa kuultaa iltarusko ja vierellä on ystäviä. Samalla tavalla puolet onnistuneesta viinikokemuksesta syntyy ruoasta, seurasta ja maisemasta.

Ella Kanninen 5.7.2013