Matkalla

Barossa – punaviinialue Australiassa

On syksyinen päivä Etelä-Australiassa, lämpötila on kahdenkymmenen asteen paikkeilla ja kevyt tuulenvire ei ilmaa juuri viilennä. Viinitiloilla vuoden kiireisin aika on jo ohi. Sato on korjattu ja tulevat laatuviinit muhivat terässammioissa.

Barossan nousu viinialueiden aateliin alkoi 1890-luvulla, kun viinikirva (phylloxera) tuhosi Euroopan viiniköynnökset lähes täysin. Barossan köynnökset säilyivät tuholta, ja nykyään alueelta löytyykin maailman vanhimpia köynnöksiä. Esimerkiksi Hewitson Wines korjaa satoa 1850-luvulla istutetuista Mourvèdre-köynnöksistä.

1800-luvun puolivälin taitteessa viinin viljelyn Barossassa aloitti myös saksalainen Johann Gramp sekä britti Samuel Smith. Gramp istutti omat köynnöksensä pienen puron, Jacob’s Creekin, varrelle. Nykyään Jacob’s Creekin viinit ovat osa maailmanlaajuista Pernod-Ricard-konsernia ja muutaman viiniköynnöksen tila on kasvanut yhdeksi alueen suurimmista. Jacob’s Creekin vierailijakeskuksessa käy vuosittain noin 170 000 viinin ystävää.

Smith puolestaan perusti vuonna 1849 oman viinitilansa, Yalumban, joka on nykyään Australian vanhin perheomisteinen tila.

”Hand-picked”-merkintä kertoo perinteistä ja laadusta

Suurin osa Barossan sadosta korjataan koneellisesti, mutta osa poimitaan edelleen käsin. Täten voidaan varmistaa rypäleiden täydellinen kypsyys, jolloin sadosta ja sen myötä viinistä tulee laadukkaampaa. ”Hand-picked”, käsin poimittu, onkin nykyään viinipullon etiketeissä laadun takeena ja osoituksena vanhasta käsityöläisammatista.

Ilmastonmuutoksen myötä sadonkorjuuaika on lyhentynyt, esimerkiksi Jacob’s Creekin tiloilla sadonkorjuu kesti vuonna 2016 vain 87 päivää. Viinitilan pr-henkilö Ruth Harris muistelee, että vastaavan lyhyitä sadonkorjuita on ollut vain muutamia. Hewitson Winesin toimitusjohtaja ja viinintekijä Stephen Dauris puolestaan kertoo, että etenkin Hewitsonin kaltaisilla pienemmillä tiloilla ongelmaksi alkaa muodostua kapasiteetin ja tilan puute.

Terässammioista tynnyreihin

Hewitsonin tilalla vuoden 2016 sato on hiljattain laitettu sammioihin kypsymään. Stephen Dauris tarjoaa tilaisuutta maistaa uusia viinejä. Maistelen sekä rieslingiä että shiraz’ta, mutta tässä vaiheessa viinit eivät vielä hurmaa. Lajikkeille ominaisia piirteitä jo löytyy.

Sammioista viinit siirretään kypsymään tammitynnyreihin, joista viini saa makua ja ennen kaikkea happea. Mitä uudempi tynnyri, sitä enemmän tammen makua viiniin siirtyy. Hewitsonin ja Jacob’s Creekin tynnyrit tulevat Ranskasta.

”Tuomme maahan vuosittain kuutiokaupalla ranskalaista ilmaa”, Stephen Dauris naurahtaa.

Yhden tynnyrin käyttöikä on kymmenisen vuotta ja Hewitsonilla tynnyreihin käytetty tammipuu pystytään jäljittämään metsään, jossa se kasvoi.

Yalumban tilalla sen sijaan tehdään tynnyrit itse, ainoana viinitilana eteläisellä pallonpuoliskolla. Tammi näihinkin tynnyreihin tuodaan Ranskasta ja vanha käsityöläisperinne elää vahvana Yalumban tynnyriverstaalla. Tynnyrit paahdetaan sisäpuolelta ennen käyttöönottoa, mikä lisää oman arominsa kypsyvään viiniin. Myös tynnyrien koko vaikuttaa viinin makuun ja Yalumban verstaalla onkin esillä paljon erikokoisia tynnyreitä.

Barossan viinialueet ja tyypilliset rypäleet

Barossan alue jakautuu viinien osalta kahteen osaan: hieman alempana olevaan Barossa Valley’hin ja ylempänä sijaitsevaan Eden Valley’hin, jossa kasvukauden lämpötila pysyy selvästi varsinaista Barossaa viileämpänä. Alueilla kasvatetaan osin eri lajikkeita, mutta esimerkiksi Rieslingiä kasvaa sekä Eden Valleyn ja Barossa Valleyn alueella. Rinnakkain maistellessa viinien makuerot tulevat selvästi esiin.

Barossan lajikkeista yksi nousee ylitse muiden: Shiraz. Jostain syystä tällä alueella Shiraz-rypäleistä tehtävä viini on täyteläisempää ja hienostuneempaa.

”Barossan ominaispiirteisiin kuuluu viileitä öitä selvästi lämpimämmät päivät, joihin iltapäivätuulet tuovat tarvittavaa viilennystä. Tämä Shiraz’lle täydellinen ilmasto saa rypäleet kypsymään täysin ja antaa viineille luonnetta”, Jacob’s Creekin Ruth Harris kertoo.

Shiraz’n lisäksi suosittuja ja perinteisiä punaviinilajikkeita Barossassa ovat Cabernet, Mourvèdre ja Merlot. Eurooppalaisista viinitiloista poiketen australialaiset sekoittavat Shiraz-rypäleen kanssa muita lajikkeita.

”Tässä sekoituksessa Cabernet luo arkkitehtuurin eli rakenteen ja Shiraz sisustuksen”, Ruth Harris kuvaili Jacob’s Creekin yhdistelmää Shiraz Cabernet’ta

Yalumba tarjoaa viineissään Shiraz’n rinnalle perinteisen valkoisen rypäleen Viognierin. Sekoitus tehdään jo käymistankeissa, jolloin Shiraz’n joukkoon lisätään kahdesta viiteen prosenttia Viognieria.

Viognierin lisäksi Barossan valkoviinilajikkeita ovat muun muassa Sauvignon Blanc, Riesling, Semillon ja Chardonnay.

Barossan viinien tulevaisuus

Barossan viinitiloilla tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Ruth Harrisin mukaan ilmaston lämpeneminen ei näyttäisi vaikuttavan laakson päälajikkeisiin, kuten Shiraz’iin, mutta Jacob’s Creek on alkanut testata uusina lajikkeita, kuten esimerkiksi Negroamaroa ja Montepulcianoa.

”Yalumban tilalla on alettu viljellä perinteisiä italialaisia rypäleitä Vermentinoa ja Tempranilloa”, viinintekijä Nat Cleghorn kertoo.

Oman haasteensa tuovat myös Aasian kasvavat markkinat. Jacob’s Creek on kehittänyt yhteistyössä huippukokkien kanssa viinit, jotka sopivat aasialaisruokien kanssa. Valkoviini Wah on luotu sushille ja japanilaiseen keittiöön sopivaksi ja punaviini Lamoon thai-ruoalle. Jälkimmäinen löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta.

Teksti: Pirita Laajalehto
Kuva: iStockphoto