Matkalla

Chilessä uudistetaan viininviljelyä

Chilen uusi viinintekijäsukupolvi uskaltaa ottaa riskejä. Chilen valtteja ovat myös puhtaat olosuhteet ja sitoutuminen kestävään kehitykseen.

Chileläiset viinit ovat nykyisin hyvämaineisia ja suosittuja. Hyvä tilanne on perua 1990-luvulta, jolloin maassa sekä istutettiin uusia köynnöksiä että investoitiin viinin valmistuksen teknologiaan. Istutettavaksi valittiin etenkin Cabernet Sauvignon-, Merlot- ja Carmenère-lajikkeita, joiden rypäleistä valmistettiin täyteläisiä ja puhtaan hedelmäisiä viinejä. Maahan saapui myös vanhalla mantereella menestyneitä viinintuottajia, kuten Lafite-Rotschild ja Miguel Torres.

Satoja rajoittamalla ja ranskalaisissa tammitynnyreissä kypsyttämällä viineihin jalostettiin vivahteita, jotka antoivat aavistuksen maan loputtomasta potentiaalista.

Silti Chilen viinit, merlot-viinit etunenässä, saavuttivat maineen hintaansa nähden laadukkaina viineinä, joilta ostajan ei tarvitse pelätä yllätyksiä. Tämä ei kuitenkaan riitä nykyiselle viinin­tekijäsukupolvelle.

Viileä on kuuminta

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut selvästi muutosta”, sanoo Michael Cox, joka edustaa Euroopassa Chilen viiniteollisuuden etujärjestöä Wines of Chileä.

”Markkinoille on tullut parempaa viiniä paremmilta kasvualueilta. Uusimmat istutukset ovat lähempänä merta ja toisaalta myös lähempänä Andeja”, Cox luonnehtii.

Chilen tärkeimmät viinialueet sijaitsevat sen viisimiljoonaisen pääkaupungin Santiagon ympäristössä. Alueet ovat kurottuneet myös pidemmälle pohjoiseen kohti rutikuivaa Atacama-autiomaata ja toisaalta sateisempaan etelään.

Viileys selittää laajentumisen. Meren läheisyydessä lämpötilaa jäähdyttää kylmä Humboldt-virta, Andien tuntumassa viilentävästi vaikuttaa taas jäisiltä huipuilta laaksoihin valuva kylmä ilma. Lämpövaihtelun avulla rypäleisiin pyritään saamaan reilummin happoja, jotka ovat elintärkeitä erityisesti gastronomisten viinien eli ruoan kanssa nautittavien viinien rakenteelle.

”Ennen kaikkea uuden sukupolven tavoitteena on pystyä ilmaisemaan maan alueellista ja tyylillistä monimuotoisuutta. Uusien kasvualueiden lisäksi tärkeitä ovat tuotannon innovaatiot sekä uusien viinityylien ja rypäleiden kokeileminen”, Cox jatkaa.

Uusia rypäleitä

Maan ylivoimaisesti viljellyin – ja toistaiseksi menestynein – lajike on Cabernet Sauvignon, jonka vanavedessä tulevat Merlot ja maan nimikkorypäleeksi noussut Carmenère. Viimeisen vuosikymmenen aikana uusia lajikkeita on kuitenkin kokeiltu ennakkoluulottomasti.

”Etelä-Rhônen rypäleet, kuten Carignan, Mourvèdre, Petit Verdot ja Malbec, näyttävät lupaavilta”, Cox luettelee, ”ja omasta mielestäni eniten potentiaalia on Syrahilla.”

Coxin mukaan jopa Pinot Noir voisi menestyä Chilessä erinomaisesti. Tuloksia voi arvioida vasta, kun köynnökset ovat ehtineet ikääntyä.

Viininviljelyn siirtyminen viileämmille alueilla on hyödyttänyt myös valkoviinirypäleitä, ja lisäksi markkinoille on ilmaantunut kiinnostavia kuohuviinejä.

Valoisa tulevaisuus

Tulevaisuutta rakennetaan toki myös vanhan menestyksen ja hyvän hinta-laatusuhteen varaan. Uuden viinintekijäsukupolven itseluottamus on korkealla.

”He haluavat kyseenalaistaa, ottaa riskejä ja jättää maailmaan oman jälkensä. Työ on vielä kesken, mutta veikkaan, että lähitulevaisuudessa saamme opetella ajattelemaan chileläisviineistä uudella tavalla”, Michael Cox tiivistää.

Teksti: Marko Pasanen
Kuvat: Riitta Sourander ja iStockphoto

Lue koko artikkeli viinitilaesittelyineen Etiketti-lehdestä 3/2012.