Matkalla

Itsestään ylpeä cava

Katalonian kuohuviiniylpeys seisoo tukevasti omilla jaloillaan. Lasillista cavaa kannattaa verrata vain toiseen cavaan – ei samppanjaan.

Penedèsin viinialue sijaitsee vain kolmen vartin ajomatkan päässä Barcelonasta. Vaikka alueella tuotetaan myös kupla­tonta viiniä, Penedès on ennen kaikkea cava-aluetta. Vuonna 2009 katalonialaista kuohuviiniä myytiin maailmalla 219 mil­joonaa pulloa.

Cavaa tuotetaan monessa mittakaavas­sa. Cava-jättiläiset Freixenet ja Codorníu hallitsevat sekä koti- että vientimarkkinoi­ta. Paikasta kuohuvan juoman ystävien sydämessä kamppailee myös joukko pie­nempiä tuottajia, jotka eivät voi kilpailla tuotantomäärillä. Niiden onkin erottaudut­tava muilla keinoin.

Cava-tutkimusretken alkajaisiksi kävimme Freixenetin vierailijakeskuksen kierroksella, jonka kruunaavat vierailu jättimäisissä kellareissa maan uumenissa ja vauhdikas ajelu takaisin maan pinnalle huvipuistojunalla. Vierailun päätteeksi tarjoillaan lasillinen talon cavaa.

Cavaa luonnonmenetelmin

Albet i Noyan viinintekijä Josep Maria Albet i Noya on viinintuottaja neljännes­sä polvessa, mutta luomutuottajana hän oli Espanjan ensimmäinen. 1970-luvun lopulla Tanskasta tiedusteltiin, olisiko missään saatavilla luomucavaa. Josep to­tesi, ettei vielä mutta pian on, ja vaihtoi tuotannon luomuksi.

”Ei se niin vaikeaa ollut. Kyse on vain ajattelutavasta. Viljeliväthän esi-isämme­kin kaiken luonnonmukaisesti”, Josep Maria Albet i Noya hymyilee.

Vaikka hyvän viinin perusta on viljel­millä, syy cavan laadun parantumiseen löytyy kellareista.

”Olennaista on, ettei hyviä rypäleitä pilata valmistusvaiheessa.”

Cavan ongelma on pitkään ollut ku­luttajien laatumielikuva. Pienen huippu-cavan tekijä ei kuitenkaan halua viinilleen ”vaikean viinin” mainetta.

”Tahdomme tehdä kaiken kuluttajalle helpoksi. Osta aamulla, nauti illalla. Se on meidän tapamme, ja sillä on paikkansa markkinoilla”, Josep uskoo.

Suuret cava-talot ovat saaneet vien­timarkkinoilla seuraa pienistä cavantuot­tajista.

Modernisti ja ilman sokeria

Agustí Torelló Mata on juomabisnekses­sä harvinainen perheyritys: se ei kalastele asiakkaita perinteillä. Tuotantolaitokset vierailijakeskuksineen ovat modernit ja kiiltelevät puhtauttaan. Agustí Torelló Mata onkin vasta 50 vuoden ikäinen.

Torelló on kuuluisa brut nature -cavas­taan. Se tarkoittaa, ettei pulloon ole lisät­ty korkin vaihdon yhteydessä lainkaan soke­ria. Kun extra brut -cavassa saa olla sokeria korkeintaan kuusi prosenttia, brut naturen raja on kolme prosenttia. Torellon viineissä jäännössokeria on puoli prosenttia.

”Sokerin lisääminen cavaan on kuin laittaisi ketsuppia ruokaan”, naurahtaa pääviinintekijä Àlex Torelló Mata (kuvassa).

Kolme vuotta pullossa kypsynyt gran reserva on hyvin tasapainoinen, ja sen pitkässä maussa on jopa samppanjamaista paahteisuutta. Vertaus ei kuitenkaan saa viinintekijää innostumaan.

”Cava on cavaa ja samppanja samppan­jaa. Yhteistä niille on vain valmistusmene­telmä”, Àlex Torelló Mata linjaa. Hän ei innostu monien tuottajien ta­vasta käyttää cavaan samppanjarypäleitä Chardonnayta ja Pinot Noiria.

”Ihmisille on jo muutenkin vaikea selittää, ettei cava ole samppanjan halpa versio vaan aivan oma itsensä. Lisäksi on olemassa niin monenlaista cavaa klassi­sesta brut naturesta raikkaaseen roseeseen ja rotevaan tammikypsytettyyn barriqueen, ettei vertaus tee cavalle oikeutta.

Ruedan oma kuohuviini

Luoteis-Espanjan Ruedan ykkös­rypälettä Verdejoa on kutsuttu viinimaailman Tuhkimoksi. Ensin Verdejosta tehtiin sherryn tyylistä halpaa viiniä, sitten raikasta valko­viiniä, mutta monien mielestä rypäle on noussut kukoistukseen­sa vasta kuohuviinissä. Rueda es­pumoso valmistetaan perinteisellä samppanjamenetelmällä, ja sitä kypsytetään vähintään yhdeksän kuukautta pullossa.

Artikkeli on julkaistu Etiketin numerossa 4/2010.

Teksti: Juha Virkki
Kuvat: Mika Remes