Matkalla

Kalifornian viinit kukoistavat

Viime vuosina amerikkalaisten viininystävien huulilla on ollut eteläkalifornialainen Central Coast. Alueen viinien tarinaan kuuluvat viininkasvatukselle suotuisat olosuhteet, Sideways-elokuva, kieltolaki, Disneyland, ja eräs sokkotesti, joka sai ranskalaiset nolostumaan.

MAANTIELLÄ NUMERO 101 ON RUUHKAISTA. Autoja katoilee tien liittymistä läheisille tiloille, joiden maita koristavat vanhat tammet ja viiniköynnökset. Olemme eteläisessä Kaliforniassa, Central Coastin sydämessä Paso Roblesissa, joka tunnetaan tämän hetken trendikkäimpien kalifornialaisviinien kotiseutuna.

”Täällä on viinitiloille harvinaisen suotuisat olosuhteet. Rypäleet tykkäävät lämpimistä päivistä ja viileistä öistä”, Wild Horse -viinitilaa pyörittävä Chrissy Wittman toteaa esitellessään tilan peltoja paahtavassa auringossa.

Lämpötilojen päivittäinen vaihtelu säilyttää rypäleissä hapokkuuden ja aromit. Meren lähellä sekä vuoristoisimmilla seuduilla tertut kypsyvät kuumia sisämaatarhoja hitaammin. Näin kaikki rypäleissä olevat aromit saavat herätä rauhassa henkiin.

Kukoistava viiniturismi näkyy: hotellihuoneet myydään viikonloppuisin ja pyhinä loppuun, ja ravintoloista on haastavaa saada pöytää ilman varausta. Mediassa amerikkalaisten viinibuumia on verrattu 1850-luvun kultaryntäykseen.

”Aloittaessamme toimintaamme vuonna 1981 täällä oli vain kymmenkunta viinitilaa. Nykyään pelkästään Paso Roblesissa toimii yli 200 viiniyrittäjää”, Wittman kertoo.

SIDEWAYS-ELOKUVA JA MUUAN SOKKOTESTI ovat osaltaan vaikuttaneet eteläkalifornialaisten Central Coast -viinien nykymenekkiin. Central Coastin viinialue levittäytyy 500 kilometrin pituiselle alueelle rannikon läheisyydessä San Franciscon ja Los Angelesin välillä.

”Oli surkuhupaisaa, että ennen elokuvaa useimmat amerikkalaiset eivät olleet koskaan kuulleetkaan Pinot Noirista, saati tienneet, miten rypäleiden nimi lausutaan”, Wittman nauraa.

Osa Kalifornian vanhojen viinitilojen historiaa on vuonna 1920 alkanut kieltolaki. Se romahdutti viinin tuotannon ympäri Amerikkaa. 

Esimerkiksi Ridge Vineyardsin vanhimmat köynnökset ovat perua 1880-luvulta, jolloin italialainen lääkäri perusti viinitilan. Bisnes kukoisti kieltolain tuloon saakka. Kieltolaki päättyi vuonna 1933, mutta viininkulutusta nakersi vielä 1930-luvun lama.

”Onneksemme naapuriviljelijä huolehti tämän tilan köynnöksistä, mikä mahdollisti niiden säilymisen näihin päiviin”, viinintekijä Paul Draper huokaisee esitellessään peltoa.

Ridge Vineyards liittyy suoraan kalifornialaisviinien menestyksen kulmakivenä pidettyyn sokkotestiin, joka järjestettiin Pariisissa vuonna 1976. Kisassa palkittujen kalifornialaisviinien joukkoon lukeutui tämän tilan lippulaivaviini, Monte Bello.

”Kaikki sokkotestin tuomarit olivat ranskalaisia, mutta kalifornialaisviinit päihittivät silti ranskalaisviinit. Se oli nolo hetki ranskalaiselle viiniteollisuudelle.”

Draper kritisoi kalifornialaisviinien nykytrendiä, jossa suositaan viinimestarin mielestä liiaksi makeutta, tammisuutta ja korkeaa alkoholipitoisuutta.

”Kun viinin tekemistä alettiin opettaa yliopistoissa 1950-luvulla, kemia ja viinin teollinen valmistusmenetelmä nostettiin prioriteettiasemaan esiteollisen viinikulttuurin kustannuksella. Viinistä tuli markkinataloutta”, hän pohtii.

Tilan alkuperäisessä viinikellarissa Draper antaa näytteitä viimevuotisista viineistä suoraan tammitynnyreistä. ”On valitettavaa, että maailman parhaimpia viinejä päätyy taloussyistä keinottelijoiden eikä viininystävien kellareihin. Ennen parhaita vuosikertaviinejä pystyi hankkimaan keskiluokkaisen ansioilla.”

VIINIHARRASTUS YHDISTÄÄ SUKUPOLVET ja yhteiskuntaluokat Concannonin viinitilalla Livermoressa, kun bussilastillinen eläkeläisiä keskilännestä kohtaa kolmekymppisiä sanfranciscolaisia hipstereitä.
”Tiesitkö, että viinitilat ovat Disneylandin jälkeen suosituin matkakohde amerikkalaisten keskuudessa tällä hetkellä”, tilan omistaja John Concannon huudahtaa.

Tilan vuonna 1883 perustanut irlantilaissyntyinen James Concannon sai hyvien suhteiden ansiosta erityisluvan myydä viinejä kirkolle jopa kieltolain aikaan.
”Olimme onnekkaassa asemassa, sillä kieltolain takia moni vanha sukuviinitila hävisi Amerikasta.”

Tällä hetkellä kalifornialaisviinitiloja uhkaa lähinnä kuivuus. Concannonin mukaan kulunut vuosi on ollut kuivin miesmuistiin.

”Tuotanto on tippunut meillä noin neljänneksen, mutta vastaavasti viinin laatu on ollut erinomaista. Pidempään jatkuessaan kuivuus saattaa lisätä painetta nostaa hintoja.”

Ei siis ihme, että Concannon, Ridge Vineyards ja Wild Horse Winery alleviivaavat tuotannossaan kestävää kehitystä, mihin pyritään esimerkiksi hyödyntämällä aurinkoenergiaa sekä entistä tehokkaampia kastelujärjestelmiä.

 

Alueen parhaat

Santa Barbara
Seutu tunnetaan erinomaisista viinistään ja meksikolaisvaikutteisesta ruuastaan. Autenttisimmat annokset löytyvät keskustan ulkopuolella sijaitsevan Los Agaves -ravintolan ruokalistalta.

Santa Ynezin laakso
Tämä laakso muistetaan Sideways-elokuvasta. Tanskalaisten laaksoon rakennuttama pikkukaupunki Solvang saattaa vaikuttaa ensi alkuun turistirysältä, mutta kuvankauniista laaksosta löytyy kosolti tasokkaita viinitiloja ja hienoja maisemia.

Hearst Castle
Suuruudenhulluksi luonnehditun mediakeisari William Hearstin rakennuttama linna on kuuluisa siitä, että kaikki sen rakentamiseen käytetyt materiaalit tuotiin Pohjois-Amerikan ulkopuolelta.

Big Sur
Amerikan kauneimmaksi maantieksi kehuttu Highway 1 kulkee Big Surin läpi. Rantaviiva, koskematon luonnonkauneus ja uskomattomat näköalat ovat inspiroineet taiteilijoita ja kirjailijoita.

Carmel ja Point Lobos
Carmel tunnetaan Clint Eastwoodista, joka oli kotikaupunkinsa pormestari 1980-luvulla. Kivenheiton päässä Point Lobosin rantapuistossa voi ihailla auringonlaskua ja bongata pelikaaneja tai jopa valaita.

Teksti Markus Nordenstreng
Kuvat Jennifer Claesen

Lue juttu kokonaisuudessaan Etiketin numerosta 4/2014