Matkalla

Mosel ja Rheingau ovat Riesling-alueita – katso video

Saksalainen Riesling kasvaa liki pystysuorilla rinteillä Moseljoella ja Rheingaun laaksoissa. Joki peilaa valoa, joka kypsyttää viinit hedelmäisiksi.

Saksa on maailman merkittävin Rieslingin tuottaja. Maan koko viininviljelysalasta lähes neljännes on Rieslingiä, ja siitä puolet kasvaa Moselissa ja Rheingaussa.

Moselin alueen jyrkät, pengerretyt rinteet ja mineraalipitoinen, kuivahko maaperä sopivat lajikkeelle hyvin. Rheingaussa on se erityisyys, että Rein virtaa täällä Wiesbadenin ja Rüdesheimin välillä idästä länteen. Tämän ansiosta alueella on paljon lämpimiä etelä- ja lounasrinteitä. Maassa on Moselin lailla paljon saviliusketta, mutta myös kvartsiittia. Moselin viinejä luonnehditaan hienostuneen hapokkaiksi, ja niissä tuntuu mineraalinen vivahde. Rheingaun viinit puolestaan ovat tasapainoisia ja raikkaita. Saksa on kuuluisa myös täyteläisistä, jalohomeisista viineistään. Niille loi pohjan vuonna 1775 Rheingaussa kehitetty myöhäisen sadonkorjuun Spätlese.

”Jokaisesta rinteestä tulee täysin omanlaisensa viini, vaikka kyseessä olisi täysin sama rypäle, sama vuosikerta ja sama viljelyprosessi. Siinä piilee viininteon kauneus”, Christopher Loewen, Moselissa sijaitsevan Carl Loewen -viinitilan nuori osakas sanoo.

Niin ikään Moselin alueella, Bernkastelin kaupungissa sijaitsevan Dr. Pauly-Bergweilerin sukutilan viinit tunnetaan erityisesti myöhäisen sadonkorjuun makeista rieslingeistä.

”Rieslingin tuotantomäärä on todella pieni. Jos sitä suhteuttaa kaikkeen maailmassa tuotettuun viiniin, saksalainen riesling on todellinen harvinaisuus”, tilan isäntä Stefan Pauly kertoo.

Hän itse yhdistää rieslingin mieluiten sushiin, jossa on kunnon potku wasabia.

"Bernkastelissa on valtava ruokatarjonta. Tämä on ihanteellinen paikka, jos haluaa nauttia hyvästä ruoasta ja auringosta vanhan kaupungin terasseilla", Pauly sanoo.

Viinialueet sijaitsevat maantieteellisesti keskellä Saksaa. Siksi alueen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita vähän joka puolelta. Kuten koko maassa, myös täällä paikallisuus on silti kaiken lähtökohta. Useimmissa ravintoloissa on tarjolla perinteisiä saksalaisia perunavuokia, possupaistia, hapankaalia ja tuhteja salaatteja.

Saksan viinialueiden matkailusesonki alkaa pääsiäisestä ja huipentuu sadonkorjuuseen syys- lokakuussa. Syyskuun ensimmäinen viikonloppu houkuttelee Keski-Moseliin vuosittain 200 000 matkailijaa, kun Bernkastelin viinijuhlissa vietetään sadonkorjuun alkua.

Katso tästä Moselin viinit Alkon valikoimissa

Eltvillessä, Rheingaun alueella sijaitseva Eberbachin luostarin punainen torni tervehtii jo kaukaa. Entisellä sisterssiläisluostarilla on 900 vuotta historiaa. Munkit tulivat Rheingauhun alun alkaen Ranskan Burgundista ja toivat viininviljelystaidon mukanaan. Nykyään Saksan suurimpiin viinituottajiin kuuluvan Kloster Eberbachin omistaa Hessenin osavaltio.

Moderni viinikellari, jonne kaikki luostarin viininteko on nykyään siirretty, sijaitsee kävelymatkan päässä. Luostarialueella on oma ravintola, viinikauppa ja hotelli. Sean Conneryn tähdittämän Ruusun nimi -elokuvan kulissinakin toimineeseen luostariin pääsee lukuisille erilaisille opastetuille kierroksille.

Siellä, missä on luostareita, on myös legendoja. Viinitilan toimitusjohtaja Dieter Greiner kertoo työpöytänsä ääressä niistä tärkeimmän, tarinan ”myöhäisen korjuun ratsastajasta”.

Paikallinen Johannisbergin viinitila sai vuosittain tilan omistaneelta ruhtinaspiispalta lähetin kautta kirjallisen luvan sadonkorjuun aloittamiseen. Vuonna 1775 lähetti myöhästyi ja toi sadonkorjuuluvan 14 päivää myöhässä. Pilaantuneesta sadosta valmistettu viini oli kuitenkin parempaa kuin koskaan aiemmin.

”Tällä myöhäisen sadonkorjuun Spätlese-menetelmällä tehdään edelleen hienoja makeita viinejä. Sato korjataan vasta, kun rypäleet ovat saaneet jalohomeisen pinnan.”

Moselin alueen ja Rheingaun köynnökset ovat paikoin jopa satavuotiaita ja maaperä on hyvässä kunnossa. Viljelijät haluavat yhä työskennellä kestävästi. Greiner määrittelee vastuullisuuden koko yrityksen filosofiaksi. Hän haluaa, että yhtiö pitää huolta yhtä lailla viljelmistään kuin 70 ihmisen henkilökunnastaan.

Moselissa sukutilaansa hoitava Christopher Loewen näkee asian näin: ”Viisi sukupolvea on tehnyt täällä viiniä, ja meillä on yli 200 vuotta vanhoja palstoja. Haluan viljellä maatani niin, että myös omat lapseni voivat jatkaa työtä.”

Katso tästä Rheingaun viinit Alkon valikoimissa.

Alueiden tärkeimmät rypäleet

Moselin alueella on noin 8 000 hehtaaria viininviljelysmaata. Siitä 90 prosenttia on valkoviiniä, pääosin Rieslingiä. Toiseksi eniten kasvaa Müller-Thurgau-rypälettä, ja lisäksi on hieman Elblingiä, josta valmistetaan myös kuohuviiniä. Rheingaussa viljelysalasta 80 prosenttia on Rieslingiä, kakkossijaa pitää Spätburgunder.

Tiesitkö?

Saksan viininviljelyalueet käsittävät noin 100 000 hehtaaria, josta suurin osa tuottaa täysin kypsiä rypäleitä laatuviinien tuotantoon. Laatuviinit ovat aina alkuperältään jostain Saksan 13 viininviljelyalueesta. Saksalaisessa laatuluokituksessa viinit jaetaan kahteen pääluokkaan: Qualitätsweine ja Prädikatweine. Suppeamman viljelysalueen predikaatti-laatuluokituksen viinit saavat lisäksi oman luokituksensa kuudesta vaihtoehdosta niiden kypsyyden mukaan (Kabinett, Spätlese, Auslese, Beerenauslese, Eiswein ja Trockenbeerenauslese).

Alkon valikoimissa

Alkon vakiovalikoimassa on yhteensä parikymmentä erilaista rieslingiä Moselin alueelta ja Rheingausta. Tarjolla on monenlaisia viinejä hapokkaista ja aromikkaista makeisiin. Hinta vaihtelee hieman alle yhdeksästä eurosta 40 euroon. Keräilijöitä ja viiniharrastajia kiinnostavat vuosittain saatavilla olevat, makeita laatuviinejä sisältävät erikoiserät.

 

Teksti: Petra Vuolanen
Kuvat ja video: Juuso Paloniemi

Julkaistu Etiketissä 2/2016