Matkalla

Pitkien perinteiden Rhône

Ranskan eteläosassa Rhônen laaksossa tehdään tasapainoisia viinejä maaperää kunnioittaen ja historiaa vaalien.

Näkymä Hermitage-kukkulalta alas on huikea. Rinteet ovat täynnä viiniköynnöksiä, ja alhaalla kiemurtelee Rhône-joki.
Viinitila Paul Jaboulet Aînén vientipäällikkö Bertrand Michat kertoo tarinaa siitä, kuinka ristiretkeltä palannut ja rakkaudessa pettynyt ritari eli erakkona (ransk. ermite) kukkulalla, ja rakensi vieressämme seisovan kappelin. Tarinan tapahtumat sijoittuvat 1200-luvulle – kukkuloilla on viljelty viiniä jo silloin.

POHJOIS-RHÔNESSA on ollut kesän alussa tuulista, ja vaikka lämpötila hipoo kolmeakymmentä, muutama päivä sitten satoi rakeita. Viiniköynnöksiä on sidottu, jotta ne kestäisivät tuulta. Rinteessä kasvaa Syrah-lajiketta, joka tunnetaan myös toisaalla nimellä Shiraz.
Kun puhutaan Rhônen alueen rypälelajeista, puhutaan ennen kaikkea tummista Syrah’sta, Grenachesta, Mourvédrestä ja Cinsault’sta ja vaaleista Viognier’sta, Marsannesta ja Roussannesta. Michatin mukaan vaaleat menestyvät paremmin korkealla pilvien ja sumun suojissa.
”350–400 metriä on kuitenkin raja. 420 metriä on täällä korkein kohta, jossa on viiniviljelmä. Sen jälkeen on liian kylmä”, kertoo Michat.

”CAVEAU CHAPOUTIER, BONJOUR.” Viinitalo M. Chapoutier’n tiloissa Tainin keskustassa soi puhelin. Alakerran myymälässä on turisteja viiniostoksilla. Talo on tuottajan pääkonttori, kellari, maistelutila ja myymälä.
Viinitalon omistaja Michel Chapoutier aloitti biodynaamisen viljelyn jo vuonna 1990. Kaupallinen johtaja Nelly France kuvailee, kuinka viiniköynnöksistä tulee vahvoja, kun ne pystyvät suojelemaan itse itseään biodynaamisin keinoin.
”Kaikki työvaiheet tehdään käsin ja käytämme kyntämiseen myös hevosia”, hän kertoo.
Sadonkorjuun aikaan Pohjois-Rhônen rinteillä ahkeroikin satoja ihmisiä. Rypäleet kannetaan konteissa selässä, sillä koneet putoaisivat rinteiltä alas. Osa työntekijöistä tulee ulkomailta.
Rhônen suuret viinintuottajat vannovat luonnonmukaisen ja biodynaamisen viljelyn nimeen. ”Terveet viinitarhat tuottavat puhtaita hedelmiä. Jos maaperään laittaa myrkkyä, se ei ole enää elinvoimainen”, tiivistää Jaboulet’n Bertand Michat.

ASTELEMME ETELÄ-RHÔNESSA, Château de Beaucastelin mailla. Yksi tilan omistajista, Matthieu Perrin, nostaa maasta käteeni sileän ja pyöreän kiven.
Kivi on tulikuuma. Kivet keräävät päivällä auringosta lämpöä, jota ne luovuttavat yöaikaan köynnöksille. Siitä syntyy Perrinin mukaan viinin maun rakenne. Kivien alla maa on savea, josta tulee finesse, tietynlainen hienostuneisuus.
Viennestä Avignoniin ulottuva Rhônen viinintuotantoalue on noin 250 kilometriä pitkä. Etelä-Rhône eroaa pohjoisesta monin tavoin. Näkyvin ero on se, että täällä viinitarhat ovat tasamaalla.
”Meillä ilmasto on välimerellinen ja meri on lähellä. Pohjoisessa ilmasto on mannermainen, ja siellä tuntuu Alppien vaikutus”, selvittää Perrin.

ULKOPUOLINENKIN HUOMAA viininteon pitkän perinteen tuomat edut. Viininviljely on osa Rhônen alueen arkea. Tilat ovat olleet samojen sukujen omistuksessa kauan.
Suomalainen Mari de Pins pyörittää viinitila Château de Montfauconia miehensä Rodolphen kanssa. De Pins kertoo Montfauconin tilan olleen miehensä suvulla 1750-luvulta asti.
”Täällä ajatellaan, että jokaisen sukupolven tehtävä on olla osa tilan historiaa.”

RHÔNEN VIINIALUE on monimuotoinen. Ilmasto ja maaperä vaihtelevat, ja jokaisella tuottajalla on oma filosofiansa. Siinä missä M. Chapoutier on mieltynyt yhden rypäleen viineihin, Beaucastelin châteauneuf-du-papet ovat jopa 13 eri rypälelajin sekoituksia.
Kun kysyn yhtä yhdistävää tekijää kaikelle Rhônessa tuotetulle viinille, saan usein saman vastauksen: ne ovat hyvää vastinetta rahalle.
”Viime vuosien finanssikriisi on saanut aikaan sen, että ihmiset haluavat rahallaan laatua. Se on tehnyt hyvää rhônelaisen viinin myynnille”, sanoo Nelly France.

RHÔNEN TÄRKEIMMÄT RYPÄLEET:

  • Tummat: Syrah, Grenache, Mourvédre ja Cinsault.
  • Vaaleat: Viognier, Roussanne ja Marsanne.

TIESITKÖ?

  • Ranskan appellaatio- eli alkuperämerkintäjärjestelmä sanelee eri rypäleiden käyttöasteen viineissä. Esimerkiksi Côtes du Rhône Villages -appellaation punaviineissä täytyy olla vähintään 50 % Grenachea ja 20 % Syrah’ta ja/tai Mourvédreä ja enintään 20 % muita rypäle lajikkeita sallitaan.

ALKON VALIKOIMASSA

  • Alkon valikoimassa on tällä hetkellä yhteensä 54 rhônelaista viiniä, kun mukaan lasketaan niin vakio- kuin tilausvalikoimakin. Viineistä 44 on punaviinejä ja 10 valkoviinejä.
  • Alkossa rhônelaisia viinejä myydään noin 320 000 litraa vuodessa. Suurimpiin vientimaihin
  • kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Britannia ja Japani.

 

Teksti: Päivi Maaniitty
Kuvat: Sylvain Thomas / AFP, Philippe Martineau, Julie Ray, Serge Chapuis, Lionel Moulet, Leif Weckström, M. Chapoutier

Lue lisää Rhônesta Etiketin numerosta 3/2015.