Juhlat

Kuohuviinin makumaailmat

Hedelmien vai paahtoleivän aromia? Valmistustapa vaikuttaa siihen, miltä kuohuviini maistuu ja tuoksuu.

Kuohuviiniä voidaan valmistaa kahdella tavalla. Kuohuviinipullon etiketissä voi olla maininta ”traditional method” tai ”bottle fermented”, mikä tarkoittaa perinteistä eli pullossa käytettyä valmistusmenetelmää. Osa kuohuviineistä puolestaan valmistetaan tankkimenetelmällä.

Valmistustapa vaikuttaa kuohuviinin tuoksuun ja makuun sekä siihen, miten pitkään viinin kuplat kestävät.

Perinteinen menetelmä tuo paahteisuuden

Perinteisellä menetelmällä eli pullokäymisellä tehdyissä kuohuviineissä on leipäisiä, pikkuleipäisiä ja paahteisia aromeja, jotka ovat tavallisia erityisesti samppanjoissa. Nämä aromit syntyvät pitkän kypsytyksen aikana. Tavallisesti tällaisen kuohuviinin maku on vivahteikas ja jälkimaku pitkä. Kuplat ovat usein pienempiä ja lasissa pitempään säilyviä kuin tankkikuohuviineillä.

Samppanjoiden lisäksi esimerkiksi ranskalaiset cremantit, italialaiset franciacortat, espanjalaiset cavat ja eteläafrikkalaiset cap classique -viinit valmistetaan perinteisellä menetelmällä, samoin monet kalliimmat Uuden maailman kuohuviinit.

Perinteisellä menetelmällä valmistetut viinit sopivat hyvin paitsi malja- ja aperitiivijuomiksi, myös alkupalojen, keittojen ja erilaisten tyylikkäiden ruokien kumppaniksi.

Näitä viinejä on työläs valmistaa, joten ne maksavat yleensä enemmän kuin tankkimenetelmällä valmistetut kuohuviinit.

Huokeat ja hedelmäiset tankkimenetelmällä

Tankkikäymisellä tuotetut kuohuviinit puolestaan ovat hedelmäisiä ja säilyttävät rypäleen omat aromit. Näihin viineihin kypsytys ei tuo omia makuvivahteitaan.

Monet aromikkaista rypäleistä, kuten Muscatista, tehdyt kuohuviinit, saksalaiset sektit, monet italialaiset proseccot sekä useimmat muut edulliset kuohuviinit tehdään tankkimenetelmällä. Ne sopivat aperitiiviksi tai maljajuomaksi. Yleensä etiketissä ei mainita, jos kuohuviini on tehty tankkimenetelmällä.

Kuplat otetaan talteen

Kuohuviinin kuplat ovat hiilidioksidia, joita muodostuu aina viinin käymisen aikana. Tavallisen kuohumattoman viinin valmistuksessa hiilidioksidi poistuu, mutta kuohuviinejä valmistettaessa sitä ei päästetä karkuun.

Kuohuviiniä valmistettaessa tehdään tavallisesti ensin perusviini. Siihen lisätään hiivan ja sokerin seosta, jonka ansiosta viini alkaa käydä uudestaan.

Tankkimenetelmässä toinen käyminen tapahtuu suljetussa tankissa. Tämän jälkeen viini suodatetaan ja pullotetaan paineen alla. Perinteisessä menetelmässä toinen käyminen tapahtuu pulloissa. Käymistä seuraa muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin kestävä kypsytysvaihe. Lopulta hiivasakka poistetaan ja pullo saa korkin ja sinetin.

Teksti: Pirkko Koivu
Kuva: iStock