Rypäleestä viiniksi

Veneton alueen keveät viinit: prosecco ja soave

Veneton alueen hedelmäiset prosecco- ja soave-viinit ovat kepeitä kuin kevät. Kuohuva prosecco nauttii maailmalla suosiota, ja soave on mainettaan monipuolisempi.

Prosecco sopii aperitiiviksi ja maljajuomaksi

Kuohuviineille riittää aina ystäviä, joten ei ole ihme, että yksinkertainen ja hedelmäinen kuohuva prosecco on ollut viime vuosina suosittu maailmalla. Viini sopii mutkattomaksi aperitiiviksi ja maljajuomaksi. Prosecco on aiemmin ollut myös sen rypäleen nimi, josta viini valmistetaan, mutta vuodesta 2009 lähtien lajiketta on kutsuttu nimellä glera.

Glera-rypäleelle on tyypillistä varsin neutraali aromi, joten myös prosecco-viinit ovat usein aromeiltaan yksinkertaisia. Maku vaihtelee täysin kuivasta puolimakeaan. Yleensä viini on kuohuvaa tai ainakin kevyesti kuplivaa, mutta kuohumatonta prosecco-valkoviiniäkin valmistetaan.

Prosecco-nimi viittaa nykyisin vain tuotantoalueeseen, jolla kyseisen nimistä viiniä saa valmistaa. Italiassa Proseccon tuotantoalue löytyy Venetosta Coneglianon kaupungin ja Piave-joen lähistöltä, jossa ilmasto on suhteellisen viileä.

Ca’ di Rajo -viinitila Piave-joen laaksossa tekee monen muun viinin ohella myös proseccoa.

Tilan nuori vetäjä Simone Cecchetto kertoo, että kovan kysynnän vuoksi he keskittyvät tällä hetkellä yhä enemmän juuri proseccon tuotantoon. Proseccon osuus tilan myynnistä on jo 40 prosenttia.

Soave sopii antipastolle

Soave on Veneton tunnetuin valkoviini. Kuiva, hedelmäinen ja raikas viini on kuin tehty kuivatun kinkun ja muiden selkeän makuisten antipastojen seuraan. Osa kuluttajista mieltää soaven edelleen massatuotantoviiniksi, jonka kevyt ja mieto maku unohtuu pian.

Soaven alkuperäisen kasvualueen eli Classico-alueen mineraalipitoinen maaperä kasvattaa rypäleitä, joista voi syntyä aivan toisenlaista soavea. Laatutietoisten tuottajien soave on mineraalista ja vivahteikasta.

Leonildo Pieropanin viinitalo sijaitsee Soaven kaupungissa. Tuottaja uskoo soaven perinteisiin rypälelajikkeisiin eli Garganegaan ja Trebbianoon, vaikka soaveen saa lain mukaan nykyisin käyttää muitakin lajikkeita.

”Jos jo roomalaiset ovat kasvattaneet täällä Garganegaa ja Trebbianoa, on syytä jatkaa niillä. Maailmassa on paljon hyviä viinejä. Hyvän ja uniikin viinin ero on siinä, että jälkimmäisessä voi maistaa alueen historiaa ja identiteettiä”, Andrea Pieropan sanoo.

Veneton alueen punaviinit

Venetolla on myös omat tummat rypälelajikkeensa, kuten Corvina, Rondinella ja Molinara. Niistä syntyy Gardajärven alueella kevyt ja raikas bardolino-punaviini, joka sopii kesään ja erilaisten keveiden ruokien seuraan. Samoista rypälelajikkeista valmistetaan bardolinoa tukevampi punaviini valpolicella classico. Siitä puolestaan on kehitetty pehmeät ripasso ja amarone-viinityylit.

Amaronen valmistus poikkeaa tavallisesta punaviinin valmistuksesta. Amaronea varten rypäleitä kuivatetaan ennen viininvalmistusta, ja veden haihtuminen tiivistää viiniä. Alkoholipitoisuus nousee noin 15 prosenttiin, ja maku on täyteläinen ja voimakas.

Teksti: Pirkko Koivu
Kuva: iStockphoto