Ruokailmiö

Ruokakulttuurin vauhdittaja

Syötäviä puistoja, lehmäosuuksia ja laadukasta katuruokaa. Ruokakulttuuristrategi Timo Santala kertoo, millaisissa kaupungeissa asumme viiden vuoden kuluttua.

Suomalaisella ruoalla on kaikki edellytykset olla kansainvälisesti arvostettua, uskoo Timo Santala, Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian uusi projektipäällikkö.

”Se vaatii edelläkävijöitä, yhteisiä ponnistuksia eri tahoilta sekä poliittista tahtoa ja rahoitusta – mutta ennen kaikkea sitä, että kaikki ruoan parissa työskentelevät ihmiset puhaltavat yhteen hiileen.”

Santalan nimi liitetään usein juuri yhteisölliseen ruokailuun: hänet tunnetaan muun muassa Ravintolapäivän kantavana voimana ja Lets Eat Together -verkoston alullepanijana. Hän peräänkuuluttaa vielä lisää paikkoja ja tapahtumia, joissa ruoka yhdistää ihmisiä.

”Yleensä parhaat kohtaamiset ihmisten kanssa tapahtuvat, kun syödään yhdessä”, hän sanoo.

Viime vuoden marraskuusta lähtien Santalan, 34, tehtävänä on ollut auttaa Helsinkiä tulemaan entistä elinvoimaisemmaksi ruokakaupungiksi.

”Suomalaisilla on luovuutta, asennetta, persoonallisuutta ja positiivista outoutta”

 ”Toivon, että voin herättää keskustelua, rohkaista, antaa ideoita, mahdollistaa ja pistää lumipalloja vierimään. Aina, kun oikeat ihmiset kohtaavat ja tarttuvat toimeen, syntyy jotain uutta ja hyvää.”

Santala on seurannut iloisena suomalaisten ravintoloiden monipuolistumista. Huippukokit siirtyvät bistrotyyppiseen ruokaan ja katuruoan saralla on kova kuhina.

”Uskon, että viiden vuoden kuluttua pystyt nappaamaan ruokarekasta nopean ja silti herkullisen ja laadukkaan ruoka-annoksen mukaasi missä tahansa Suomessa”, Santala visioi.

Urbaaneja viljelmiä tulee kovaa vauhtia katoille ja erilaisille joutomaille.
”Toivon, että kaupunkeihin tulee syötäviä puistoja, joissa kasvaa kaikkien vapaasti käytettävissä olevia hyötykasveja, hedelmäpuita tai marjapensaita”, hän sanoo.

Viiden vuoden sisällä isojen keskusliikkeiden maailmasta siirrytään Santalan visioissa yhä enemmän luomu- ja lähituotantoon.

”Kaupunkilaiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee lautaselle. Tulevaisuudessa kaupungin asukkaat saattavat omistaa yhdessä vaikkapa lammasmaatilan tai lehmän.”

Arvostelijoiden mukaan lupaviidakko estää ruokakulttuurin kehittymisen. Santala on kuitenkin sitä mieltä, että jos hyvän asian tiellä on tiukka sääntö, täytyy miettiä, miten sääntöä voisi mahdollisesti muuttaa. Esimerkkinä Santala ottaa hyönteisten syömisen.

”Hyönteiselintarvikkeet ovat lähteneet Belgiassa ja Hollannissa voimakkaaseen kasvuun. Se on ihan mahdollista täälläkin”, Santala uskoo.

Mitkä kaksi raaka-ainetta ottaisit autiolle saarelle ja miksi?

Limeä ja korianteria, jotta voisin tehdä cevicheä paljan käsin pyydystämistäni kaloista ja merenelävistä.

 

Teksti Petra Vuolanen
Kuva Miika Kainu