Ruokailmiö

Ruoka rakentaa minäkuvaa

Yksi on innostunut raakaruoasta, toinen valitsee pelkkää luomua ja lähiruokaa. Ruoka on monille yhä tärkeämpi osa elämää, ja siitä halutaan viestiä myös muille. Sosiaalinen media onkin identiteettiruokailijan päiväkirja, jonka kautta voi kohdata oman ruokaheimon jäseniä.

Helsinkiläisen Jonna Nummelan Suolaa & hunajaa -ruokablogi tavoittaa viikoittain tuhansia seuraajia. Aluksi mukana olivat myös kirjat ja käsityöt, mutta hyvin pian vahvin intohimo, ruoka, sai yliotteen. ”Arvostan hyvää ruokaa ja seuraan uusia ruokatrendejä, vaikken itse niihin helposti hurahdakaan”, hän kertoo.

Nummela ei ole ehdoton minkään tietyn ruokavaliosuuntauksen suhteen. Hän suosii eettisesti tuotettua lihaa ja lähiruokaa, kun se on laadukasta. Omalla pihalla kasvaa porkkanoita ja yrttejä.

Kaikesta tästä Jonna Nummela kirjoittaa blogissaan, jonka pääroolissa ovat hyvät reseptit ja uudet raaka-ainekokeilut. Blogiin tallentuu elämää myös ruokaostoksilta, ravintolaillallisilta ja matkoilta.

Blogin lisäksi Nummela jakaa ruokajuttujaan ja -kuviaan laajasti muissa sosiaalisen median palveluissa. ”Sosiaalinen media on minulle tärkeä itseilmaisun väline. Pidän siitä, että saan palautetta muilta.”

Verkossa voi muodostua eräänlaisia ruokaheimoja.

Omasta ruokasuhteesta voi tänä päivänä viestiä laajoille ihmisjoukoille helposti ja nopeasti. Sosiaalisen median kanavat tuovat ruokatarinoita ja -kuvia jatkuvasti ulottuvillemme. 


Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta sanoo, että ruoka on aina ollut paitsi terveyden ja hyvinvoinnin, myös identiteetin rakentamisen väline.

Ruoan merkitys osana minäkuvan rakentamista ja ilmaisua korostuu ajassamme, mutta mikään täysin uusi ilmiö se ei ole. Etenkin modernissa yhteiskunnassa kulttuurin harrastaminen on ollut mahdollisuus hyvän maun osoittamiseen. Sama koskee ruokaa, juomaa ja ruokakulttuuria.

”Meidän ajassamme korostuu viime vuosikymmenten aikana Euroopassa tapahtunut vaurauden ja elintason nousu. Meillä on entistä paremmat mahdollisuudet pohtia valintojamme, sillä ruoka- ja juomavalikoimat ovat tänä päivänä jättiläismäiset.”

”Sekä valitseminen että valitsematta jättäminen on saanut oman merkityksenä. Myös siitä, mitä ei valita, on tullut vahva osa minäkuvaa”, Mäkelä kuvailee. Hänen mukaansa oman identiteetin ilmaisu ruoan kautta ei ole pelkästään helsinkiläinen tai isoihin kaupunkeihin keskittyvä ilmiö. Ruoasta innostuneita ihmisiä, nuoria ja vanhoja, löytyy kaikkialta Suomesta.

Bloggari Nummela seuraa ja kommentoi mielellään myös muiden kirjoittamia blogeja. ”Minusta on hauskaa olla osa ruokabloggaajien yhteisöä. Tapaamme bloggaajaporukalla myös kasvotusten”, Nummela kertoo.

Professori Mäkelän mukaan omien ruokakokemusten jakaminen blogeissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa voi kuvata kahta asiaa. Sillä voidaan korostaa omaa vahvaa ruokasuhdetta, mutta toisaalta kyse voi olla myös siitä, että syöminen on sosiaalinen asia. ”Monet tämän hetken ruokailmiöt korostavat yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi uudentyyppinen ruokavalio vaatii uuden opettelua. Yhteisö tuo turvaa, kun neuvoja ja kokemuksia voidaan jakaa sosiaalisen median kautta.”

Samanlaisen kiinnostuksen kohteen jakavat ihmiset voivat muodostaa Mäkelän mukaan eräänlaisen ruokaheimon. Yhdistävä tekijä voi olla esimerkiksi kiinnostus raakaruokaan tai tietyn tuotantoalueen viineihin.

Professori uskoo, että yksi syy lisääntyneeseen ruokainnostukseen on se, että ruoka on ihmisten elämässä selkeä, hahmotettavissa oleva asia. Se on jotakin sellaista, johon omilla valinnoillamme pystymme vielä vaikuttamaan. ”Meillä on tarve tietää yhä tarkemmin, mitä ruokamme sisältää ja miten ja missä se on tuotettu. Vahva kannanotto on sekin, jos ihminen sanoo, ettei ruoka kiinnosta ollenkaan.”

Teksti Krista Korpela-Kosonen
Kuva Jonna Nummela


Etiketissä 1/15 julkaistussa jutussa mainittiin seuraavat reseptit:
Karitsa-punajuuriburger mallassämpylällä ja juuressipseillä
Texan chili -lihapata
Parmesan-parsapiirakka
Köyhät ritarit

Reseptit Jonnan blogissa: http://suolaajahunajaa.com/2015/02/05/etiketti-lehden-reseptit/


PINNALLA SYÖMISESSÄ NYT

  1. Ruoan maun ja alkuperän korostaminen
  2. Yksilöllisyys: jokainen on oman syömisensä asiantuntija
  3. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen
  4. Tee se itse -kulttuuri (mm. kotiruoka ja parvekepuutarhat)
  5. Trendiruokavaliot: raakaruoka, vehnätön ja gluteeniton ruokavalio

Lähde: Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto


LUOMU JA GLUTEENI HUOMIOIDAAN JUOMAVALINNOISSA
Osa kuluttajista tekee ruoka- ja juomavalintoja puhtaasti terveyssyistä, osalla painavat vaakakupissa esimerkiksi eettiset tai elämäntapaan liittyvät arvot. Alko haluaa palvella kaikkia kuluttajaryhmiä.
”Gluteenittomien oluiden kysyntä on ollut kasvussa jo pari vuotta. Juoma sopii keliakiaa sairastaville, mutta kysynnän kasvuun on varmasti vaikuttanut myös yleinen kiinnostus gluteenitonta ruokavaliota kohtaan”, sanoo asiakaspalveluvastaava Jussi Kosonen Helsingin Hakaniemen Alkosta.
”Lähes millaisesta viinistä tahansa pystytään asiakkaan toiveesta järjestämään luomuvaihtoehto. Luomu on monille asiakkaille tärkeä valintakriteeri. Kysyntä on kasvanut tasaisesti jo kymmenen viime vuotta.”

 

Mitä ruokastrategi Timo Santala visioi tulevaisuudenruokakulttuurista? Lue täältä .