Aterian kanssa

Roseekuohuviini sopii ruokajuomaksi

Roseekuohuviini kuuluu kesään. Paitsi väri, myös voimakkaampi maku erottaa ne valkoisista kuohuviineistä. Ne ovatkin erinomaisia ruokajuomia.

”Laadukkaat roseesamppanjat ovat viinejä joissa yhdistyy hyvin moniulotteinen makumaailma”, kertoo ravintola Savoyn sommelier Noora Bouix. Roseesamppanjat ovat täyteläisiä, kun taas tavalliset samppanjat voivat olla hyvinkin kuivia ja mineraalisen hapokkaita.

Koska roseesamppanjat ovat voimakkaamman hedelmäisiä kuin tavalliset samppanjat, ne sopivat paremmin jälkiruokien tai joskus jopa voimakkaiden liha- tai kalaruokien kanssa tarjottaviksi.

”Valitsen roseesamppanjan myös, jos tarvitsen juoman jälkiruoalle, jossa on esimerkiksi mansikan, vadelman, punaherukan tai karpalon aromeja ja joka ei ole niin makea", sommelier Noora Bouix täydentää.

Värillä on väliä

Roseesamppanjan ja -kuohuviinin väri vaihtelee kalpean vaaleanpunaisesta hyvinkin tummiin sävyihin. Kaunis vaalean oljenkeltainen sävy on tavoilteltu ja elegantti, mutta Champagnessa tuotetaan myös rubiininpunaisia, Rubis tai Intense-ilmauksilla merkittyjä samppanjoita.

Roseensävyinen kuohuviini kuuluu ympäri maailman monien viinintuottajien valikoimiin. Kun ranskalaiset lisäävät Crémant-sanan roseekuohuviinin paikannimeen, esimerkiksi Crémant D´Alcace tai Crémant de Bordeaux, puhutaan kuohuviineistä, joiden kanssa maistuvat esimerkiksi lohesta ja kananpojasta valmistetut ruoat. Espanjalaiset valmistavat myös punertavia roseecavoja, jotka sopivat kala, muna- ja äyriäistapasten kanssa. Uuden maailman voimakkaan hedelmäiset roseekuohuviinit vaativat seurakseen maustettuja, grillattuja tai marinoituja ruokia. Niiden kanssa maistuvat myös juustot ja erityisen makeat jälkiruoat.

Valmistuksessa sen salaisuus

Laadukas roseesamppanja tai -kuohuviini on vaativa valmistettava, sillä toivotun värisävyn saaminen juomaan ei ole itsestään selvää. Yleensä roseekuohuviinin väri saadaan aikaan sekoittamalla valkoiseen viiniin punaviiniä. Jotkut tuottajat liottavat punaisten rypäleiden kuoria rypälemehussa saadakseen viinilleen punaisen sävyn. Tämä saignée-menetelmä on huomattavasti vaikeampi kuin viinien sekoittaminen.  
 
Rypäleet ja valmistusmenetelmä vaikuttavat syntyvän juoman laatuun. Käymisen aikana hiivasolut muuttavat viinirypälemehun sokerit alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Kun hiilidioksidi suljetaan astiaan, hiilidioksidi liukenee viiniin. Viini käytetään vielä toiseen kertaan lisäämällä siihen sokeria.
 
Menetelmiä on monia. Perinteinen samppanjakäymismenetelmä ja tankkikäymismenetelmä ovat yleisimpiä laatukuohuviinejä valmistettaessa.

Alue erottaa samppanjan ja kuohuviinin

Roseesamppanjan ja kuohuviinin erottaa toisistaan alue, missä juomaa on valmistettu. Samppanjaa, on se sitten roseeta tai valkoista, tuotetaan ainoastaan Champagnen maakunnassa Ranskassa samppanjamenetelmällä. Muualla tuotetut kuohuvat roseet ovat kuohuviinejä, vaikka olisivatkin laadukkaita kuin samppanja.

Teksti: Virpi Kurjenlento
Kuva: Mikko Väyrynen