Vinkkihylly

Kurpitsapiirakka ja muut ihanat kurpitsaherkut

Kokeile periamerikkalaista kurpitsapiirakkaa tai kätke kurpitsan siemeniä sämpylätaikinaan. Kurpitsalla voit myös muunnella monet tutut ruoat uudenlaisiksi.

Kurpitsan malto eli hedelmäliha on tuttu etenkin etikkasäilykkeistä, mutta siitä voi valmistaa myös itse monenmoisia herkkuja.

Vinkkejä kurpitsan käyttöön:

  • Yhdistele kurpitsaa rohkeasti inkiväärin, sitruunan tai omenan kanssa ja valmista niistä marmeladia, hilloa tai chutneytä.
  • Marinoi kesäkurpitsaa viipaleina.
  • Käytä kesäkurpitsaa moussakan tapaan: lado kurpitsaviipaleita tai kesäkurpitsa- ja perunaviipaleita vuorotellen paistetun jauhelihan kera voideltuun vuokaan. Viimeistele kermamaidolla, juustoraasteella tai bechamel-kastikkeella.
  • Valmista kesäkurpitsasta herkullinen gratiini.
  • Lisää kurpitsaa perunamuhennokseen.
  • Lisää ”suolalla itketettyjä” tai pannulla paahdettuja viipaleita pitsan täytteeksi.
  • Lisää raastettua kurpitsan maltoa leipä- tai sämpylätaikinaan, salaatteihin tai piirakan täytteeksi.
  • Valmista kurpitsan lohkoja uunissa kypsennettynä lohkoperunoiden tapaan.
  • Kurpitsa on oivallinen kasvissosekeiton raaka-aine.
  • Kurpitsan siemenet ovat koristeellinen ja herkullinen lisä keittoihin tai salaatteihin. Ne sopivat myös leipä- tai sämpylätaikinaan, myslin joukkoon ja pataruokiin.
  • Mikäli teet etikkasäilykkeitä, muista että väkiviinaetikka säilyttää kurpitsan kirkkaan värin kun taas viinietikkaan säilöttynä sen väri haalistuu.
  • Virnistävän Halloween-koristeen voi kovertaa niin jätti- kuin talvikurpitsatsasta. Useat lajikkeet, kuten esimerkiksi Big Max, sopivat tähän tarkoitukseen.

Kurpitsalajikkeet

Yleisimmin Suomessa viljellään keskikesällä valmistuvaa kesäkurpitsaa (Cucurbita pepo L). Se on väriltään vihreä, keltainen, valkoinen tai kirjava ja yleensä pitkulaisen muotoinen. Kesäkurpitsa tuli Suomeen jo 1600-luvulla. Myös kesäkurpitsan kukat ovat syötäviä. Kesäkurpitsan kuoren voi poistaa tai syödä.

Monikäyttöinen talvikurpitsa (Cucurbita pepo) puolestaan kypsyy syksyllä. Se voi olla väriltään haalean keltainen, oranssi, vihreäraidallinen tai vihreä. Selvä ero kesäkurpitsaan on talvikurpitsan paksu kuori, joka poistetaan ennen ruoanvalmistusta.

Syksyllä valmistuu sekä jättikurpitsoja (Cucurpita maxima) että talvikurpitsoja. Talvikurpitsat säilyvät hyvin. Jättikurpitsat voivat kasvaa hyvin kookkaiksi.


Kurpitsan käsittely

Käsittele kurpitsaa kuten melonia: Halkaise se ja poista pehmeä rihmasto sekä siemenet. Malto irtoaa kuoresta helpoiten palloraudalla tai jäätelökauhalla.

Kurpitsan maltoa kannattaa "itkettää" ennen ruoanvalmistusta liian nesteen poistamiseksi. Etenkin isoista ja vanhoista yksilöistä tulee kitkeriä, mutta itkettäminen poistaa kitkeryyttä. Katso itketysohje marinoitujen kesäkurpitsaviipaleiden reseptistä (alla).


Marinoidut kesäkurpitsaviipaleet Teresa Välimäen tapaan

  • n. 500 g kesäkurpitsaa
  • suolaa
  • 1 sitruuna
  • 3 timjamin oksaa

Mausteliemi:

  • 1 dl vettä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 2 dl valkoista balsamicoa (esim. Rajamäen)
  • 1 chilipalko
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 0,5 dl sokeria
  • 1 rkl hienoa merisuolaa

Valmistusohjeet:

  1. Viipaloi kesäkurpitsa 1 cm:n paksuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Ripottele niille suolaa ja anna itkettyä noin 20 minuuttia. Kuivaa pinnat talouspaperilla.
  2. Kuumenna uuni 225-asteiseksi ja paahda viipaleita niin, että pinta saa väriä, noin 15 minuuttia. Voit myös paistaa viipaleisiin kauniin pintavärin grillipannulla.
  3. Pese sitruuna huolellisesti ja leikkaa viipaleiksi. Lado kesäkurpitsa- ja sitruunaviipaleet sekä timjamin oksat kerroksittain puhtaaseen patenttipurkkiin.
  4. Mittaa kattilaan vesi, oliiviöljy ja balsamico. Hienonna chili ja viipaloi valkosipulin kynnet ja lisää kattilaan. Lisää myös sokeri ja suola. Kiehauta liemi ja jäähdytä.
  5. Kaada liemi purkkiin ja sulje se. Säilytä viileässä. Kesäkurpitsat ovat valmiita nautittavaksi 1–2 vuorokauden kuluttua ja säilyvät hyvinä 1,5–2 viikkoa.

Kesäkurpitsagratiini

  • kurpitsaa
  • valkosipulia
  • suolaa
  • mustapippuria
  • valkopippuria
  • 2 dl kermaa
  • emmental- tai parmesan-raastetta

Valmistusohjeet:

  1. Kuori ja raasta kurpitsa ja levitä raaste valkosipulilla siveltyyn uunivuokaan.
  2. Mausta raaste suolalla ja musta- ja valkopippurilla sekä halutessasi parilla pilkotulla valkosipulinkynnellä.
  3. Lisää vuokaan 2 dl kermaa ja viimeistele emmental- tai parmesanraasteella.
  4. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

Kurpitsasose

Keitä kurpitsa vesitilkan kera pehmeäksi ja soseuta. Muista, että kurpitsa luovuttaa paljon nestettä. Soseen voi hyvin pakastaa. Kurpitsasoseesta voi valmistaa jouluisen lanttulaatikon tapaan kurpitsalaatikkoa, mutta soseesta syntyy myös periamerikkalainen pumpkin pie, kurpitsapiirakka.


Helppo kurpitsapiirakka

Pohja:

  • Valmis piirakkapohja

Täyte:

  • 4 dl kurpitsasosetta (ohje yllä)
  • n. 1 dl tummaa ruokosokeria
  • suolaa
  • kanelia
  • neilikkaa
  • muskottipähkinää
  • inkivääriä
  • 3 munaa
  • 1½ dl maitoa (tai kermaa ja maitoa)

Tarjoiluun:

  • kermavaahtoa tai vaniljajäätelöä

Valmistusohjeet:

  1. Sulata valmis pakastepiirakkapohja ja kaulitse se piirakkavuokaan. Esikypsennä pelkkää pohjaa 200-asteessa noin 5 minuuttia.
  2. Lisää 4 dl:aan kurpitsasosetta (ohje yllä) noin 1 dl tummaa ruokosokeria, ripaus suolaa, kanelia, neilikkaa, muskottipähkinää ja inkivääriä. Sekoita joukkoon muna-maitoseos (3 munaa, 1½ dl maitoa tai kermaa ja maitoa). Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle.
  3. Kypsennä piirakkaa 200-asteisen uunin keskiosassa noin 35 minuuttia. Anna kypsän piirakan jäähtyä rauhassa ennen leikkaamista. Tarjoa kurpitsapiirakka kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera.

Paahdetut kurpitsan siemenet

  1. Irrota siemenet rihmastosta, huuhtele siivilässä ja kuivaa.
  2. Paahda siemenet kuivalla pinnoitetulla paistinpannulla tai 200-asteisessa uunissa leivinpaperin päälle leviteltynä noin 20 minuuttia.
  3. Siemenet ovat valmiit, kun ne ovat kauniin kullankeltaisia.

Teksti: Eeva Puhakainen
Kuva: iStockphoto
Asiantuntija: Riikka Seppälä, Kotimaiset Kasvikset ry