Tietoa tuotteista

Erikoisuus

Erikoisuudet ovat oluttyyppejä, joiden maku saattaa olla peruskuluttajalle hyvinkin haastava. Erikoisuuksia ovat myös monet oluenharrastajien korkealle arvostamat oluet sekä oluet, joiden saatavuus on rajallinen tai tyylisuunta vaikeasti hahmotettavissa. Maku näissä oluissa vaihtelee kirpeän raikkaista miedoista oluista täyteläisen makeisiin vahvoihin oluisiin.

Hae erikoisuuksia

Erilaisia erikoisuuksia

Tyyppiselostuksen lopussa on maininta alkoholi- ja katkeropitoisuudesta (EBU) sekä väristä.


Erikoisuus

Oluiden maailman rajat ovat vain mielikuvituksessa, joten vaikeasti luokiteltavat tai hyvin erikoiset pienet tyylisuunnat kuuluvat oluttyypiin erikoisuus.


Lambic

Lambic on Belgiasta kotoisin oleva spontaanikäymisolut. Spontaanikäymisoluet alkavat itsestään (spontaanisti) käymään villihiivojen avulla. Se on luonteeltaan hieman finosherryyn tai vermuttiin vivahtava ja käymistavastaan johtuen hyvin hapan. Peruslambic on miltei hiilihapotonta. Maultaan se sijoittuu finosherryn ja perinteisen siiderin välimaastoon. Tuoksussa on tammea ja sitrusta, ja tuoksun hedelmäisyys on hunajaista, päärynäistä tai omenaista. Tuoksussa on usein myös maamaisuutta, heinää, tallia, vuohenvillaa ja vaniljaa.
5,0–6,5 % • 0–10 EBU • vaaleankeltainen–kullankeltainen


Hedelmäolut

Hedelmäoluisiin kuuluvat aidon belgialaisen lambicin hedelmillä maustetut versiot: kriek (kirsikka), framboise (vadelma), cassis (mustaherukka), pêche (persikka) jne. Lambiciin lisätyn marjan tai hedelmän maku on selkeästi havaittavissa. Tuoksussa voi olla selkeän marjan tai hedelmän lisäksi maamaisuutta, heinää, tallia, tammea, sitrusta, omenaa ja hunajaa.
5,0–7,0 • 0–10 EBU • marjaisa–hedelmäinen


Gueuze

Gueuze on nuorta lambicia, johon on sekoitettu kypsää lambicia. Näin olut jatkaa käymistään ja muodostaa hiilidioksidia. Gueuze on vaahdoltaan samppanjamainen, luonteeltaan juhlava,
helmeilevä ja pitkä. Tuoksussa on tammea ja sitrusta, maamaisuutta, heinää, tallia, omenaa ja hunajaa.
5,0–8,0 % • 0–10 EBU • kullankeltainen–ruusunhohteinen


Faro

Faro on ruokosokerilla tai melassilla makeutettu lambic. Maussa on makeata karamellisuutta ja lambicin perinteisiä aromeja.
3,0–6,0 % • 0–10 EBU • väri vaihtelee


Maustettu olut

Maustettu olut on hedelmällä, marjalla, yrtillä, savulla tai muulla vastaavalla maustettu pintahiivaolut, jossa kyseinen mauste on selvästi havaittavissa. Tällä tavalla voidaan maustaa monia erilaisia oluttyyppejä, esim. vehnäoluita.
alkoholi vaihtelee % • katkeruus vaihtelee EBU • väri vaihtelee


Saison

Saison on virkistävän kirpeä ja mausteinen pintahiivaoluttyyli, joka on lähtöisin Belgiasta ja Pohjois-Ranskasta. Maussa yhdistyy hedelmäisyys ja mausteisuus. Tuoksussa on appelsiinia, sitruunaa ja usein myös pippurisuutta ja nahkaisuutta.
5,0–7,0 % • 20–35 EBU • kullankeltainen–meripihka


Sour ale

Sour ale eli hapan olut on pintahiivaoluttyyppi, jolle on ominaista runsas happamuus. Tällaisia oluita ovat esim. belgialainen flanders red ale. Myös muissa maissa monet pienpanimot tekevät happamia oluita.
4,0–8,0 % • 10–25 EBU • meripihka–kupari–ruskea


Bière de garde

Bière de garde eli säilyvä olut oli alun perin pintahiivaoluttyyppi, jota säilöttiin kesän tarpeisiin. Se on Pohjois-Ranskasta, ja se myydään usein samppanjapullossa. Perinteisesti oluenpanossa on käytetty Champagnen-alueella tuotettua ohraa. Tuoksu on maltainen, hienostuneen hedelmäinen sekä mausteisen kirpeä. Tuoksussa voi olla myös tammea, korkkia ja kellaria sekä paahtoleipää ja hentoa karamellisuutta.
6,0–8,5 % • 15–30 EBU • meripihka–kupari


Alt

Alt on pohjoissaksalainen, Düsseldorfista kotoisin oleva pintahiivaoluttyyppi. Maku on kuivahko, maltainen ja lempeän humalakatkeroinen.
4,5–5,2 % • 25–40 EBU • kuparinruskea


Kölsch

Kölsch on pintahiivaolut, joka on lähtöisin Kölnin kaupungista Saksasta. Maultaan kölsch on kevyttä, pehmeää, hapokasta, helmeilevää ja puhtaan maltaista. Tuoksussa on appelsiinia, persikkaa tai kirsikkaa.
4,4–5,2 % • 20–30 EBU • vaaleankeltainen–kullankeltainen


Trappisti

Trappisti on on toimivassa trappistiluostarissa munkkien tekemää olutta. Vain seuraavilla panimoilla on oikeus käyttää trappist-nimeä: belgialaiset Chimay, Orval, Rochefort, Westmalle, Achel, Westvleteren, hollantilainen De Koningshoeven ja Brouwerij Abdij Maria Toevlucht, italialainen Abbazia delle Tre Fontane, itävaltalainen Stift Engelszell ja yhdysvaltalainen St. Joseph’s Abbey. Trappistit ovat pintahiivaoluita, ja ne kypsyvät lopullisesti vasta pullossa. Luonteeltaan trappistit ovat vahva-alkoholisia ja aromaattisia, usein makean maltaisia. Tuoksu on kypsän hedelmäinen, rommimainen, mausteinen, pippurinen, nahkainen ja yrttinen. Jos oluenpanossa on käytetty tummia maltaita on tuoksussa usein suklaata, sherryä, madeiraa, luumua, lakritsaa, siirappia, rusinaa tai banaania.
5,0–9,0 % • katkeruus vaihtelee EBU • kullankeltainen–kahvinruskea


Barley wine

Barley wine eli ohraviini on Englannissa perinteisesti tarkoittanut hyvin vahva-alkoholista pintahiivaolutta. Barley wine on maultaan tukeva, maltainen ja runsaan hedelmäinen. Tuoksussa voi olla kirsikkaa, luumua, sherryä, toffeeta, pähkinää ja suklaata. Nykyoluissa on myös humalan tuomaa kukkaisuutta ja sitrusta.
8–12 % • 30–130 EBU • pronssi–kupari–mahonginruskea


Double IPA

Double IPA on olut, jossa on runsaammin alkoholia ja humalankatkeroa kuin tavallisessa IPA-oluessa. Double IPAn tuoksussa on usein sitrusta ja kukkaisuutta.
7,5–10,0 % • 50–130 EBU • meripihka–kupari


Steinbier

Steinbier eli kiviolut on perinteinen saksalainen pintahiivaoluttyyppi. Steinbierin vierre keitetään panemalla keittoastiaan tulikuumia kiviä. Kivien pinnalle kiteytyy keittovaiheessa mallassokeria, joka varastoinnin aikana hajoaa olueen makua antamaan. Steinbierin maku on pehmeän elegantti, ja siinä on savuisia vivahteita.
alkoholi vaihtelee % • katkeruus vaihtelee EBU • väri vaihtelee


Steam beer

Steam beer eli höyryolut on kalifornialainen perinteinen pohjahiivaoluttyyppi, jonka panossa käytetään pohjahiivaa mutta joka kuitenkin käytetään pintahiivaoluiden tapaan korkeassa lämpötilassa. Steam beerin luonne on maltainen, ja siinä on selkeä humalointi, mistä tuoksuun tulee puumaisuutta, hentoa ruosteisuutta ja minttua.
4,5–5,5 % • 30–45 EBU • meripihka–kupari


Ruisolut

Ruisolut on oluttyyppi, jossa osa ohramaltaasta on korvattu rukiilla. Maku on ruisleipäinen ja hieman makea.
4,5–6,0 % • 10–20 EBU • kupari–ruskea


Savuolut

Savuolut eli rauchbier on alun perin saksalainen oluttyyppi, jonka panossa käytetään pyökin- tai tammensavussa savustettuja maltaita. Maltaat on savustettu pyökkipuun savussa. Maku on savuinen ja maltainen. Tuoksussa on savua, puuta, pekonia, makeutta tai paahtoleipää.
4,8–6,0 % • 20–30 EBU • meripihka–kupari–ruskea


Sahti

Sahti on aito suomalainen perinneolut, jolla on tuhansien vuosien perinteet. Sahti pannaan ohramaltaista, joihin lisätään joskus ruismaltaita, vehnistä ja kauroista. Humalia ei käytetä, vaan vierre siivilöidään katajapedin läpi. Perusluonteeltaan sahti on makeaa ja hedelmäistä. Tuoksussa on usein makeaa hedelmää, esim. banaania, ja katajaa.
5,0–12,0 % • 0–10 EBU • meripihka–kupariruskea


Berliner weisse

Berliner weisse on Saksan Berliinistä kotoisin oleva erittäin raikas oluttyyppi. Maku on kepeä, kuplivan raikas ja terävän hapan. Se nautitaan yleensä happamuutta taltuttavan maratti- tai vadelmasiirapin kera.
2,5–4,0 % • 3–8 EBU • vaaleankeltainen


Mead

Meadin eli siman historia ulottuu aina 7000 eaa muinaisen Kiinan alueelle. Myös viikinkien kerrotaan käyttäneen hunajaolutta voimajuomanaan. Mead on hiivalla hunajasta ja vedestä käytetty alkoholijuoma. Suomalainen sima on esimerkki meadin makeasta versiosta. Alkoholiprosentti vaihtelee miedosta vahvaan ja luonne hapottomasta kuplivan hiilihappoiseen.
alkoholi vaihtelee % • katkeruus vaihtelee EBU • väri vaihtelee