Tietoa tuotteista

Viinit

Viinirypäleistä valmistetut miedot viinit jaotellaan värinsä ja kuplivuutensa perusteella neljään tyyppiin: punaviineihin, roseeviineihin, valkoviineihin ja kuohuviineihin.

Hedelmäviinit muodostavat näiden varsinaisten viinien lisäksi oman ryhmänsä. Ne voi vielä määritellä hedelmäviineihin sekä hedelmäkuohuviineihin. Lisäksi valmistetaan myös aromatisoituja viinejä, joista tunnetuimpia ovat jouluisesti maustetut glögit.

Maailmalla tuotetusta rypäleviinistä vajaa puolet on punaviiniä. Yli kolmannes on valkoviiniä ja loput vajaa 20 % koostuu roseeviineistä, kuohuviineistä sekä väkevistä viineistä.

Punaviini

Punaviini tunnetaan punaisesta väristään, jonka syvyys voi vaihdella paljonkin. Myös värin sävy vaihtelee ja kertoo samalla karkeasti viinin kypsyydestä. Tuoreet viinit ovat väriltään violetteja, mutta iäkkäiden väri kääntyy ruskeaan.

Punaviinien maun tunnusomainen piirre on tanniini eli parkkiaineista suun limakalvoille syntyvä kiristävä makutuntemus.

Nuorina punaviinit ovat hedelmäisiä ja usein kovia, mutta kypsyessään ne pehmenevät ja kehittävät uusia kypsiä aromeja.

Valkoviini

Valkoviinien väri vaihtelee alueesta, rypälelajikkeesta ja iästä riippuen vihertävästä kellanruskeaan. Terveen viiniin väri on tavallisesti viherkeltainen. Värin syvyys johtuu pääosin iästä, sokerista ja uutospitoisuudesta. Myös tynnyrikypsytys antaa lisäväriä.

Valkoviinit jaotellaan makeusasteensa mukaan neljään luokkaan: kuiviin, puolikuiviin, puolimakeisiin ja makeisiin.

Makeusasteen ohella valkoviinit voidaan jaotella myös muiden tekijöiden avulla. Jaottelu voidaan tehdä esimerkiksi tammisuuden tai tammettomuuden avulla. Lisäksi osa valkoviineistä voi sisältää hieman hiilihappoa.

Roseeviini

Roseeviinit jaotellaan samoin kuin valkoviinit makeusasteen mukaan neljään luokkaan. Makeusastetta määriteltäessä huomioidaan sokeripitoisuuden lisäksi viinin happopitoisuus – runsaat hapot raikastavat suutuntuman kuivemmaksi.

Muita roseeviinin luonteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat kehitysaste, hapokkuus sekä toisinaan lievä tanniinisuus. Joissakin roseeviineissä on lisäelementtinä vielä pirskahtelevuutta tai helmeilevyyttä.

Roseeviinit saavat värinsä lyhyen kuirikontaktikäymisen aikana. Mitä kauemmin punaisten rypäleiden kuoret ovat mukana mehussa, sitä runsaampi väristä tulee. Samalla maku on runsaampi.

Kuohuviini

Kuohuviinit luokitellaan makeusasteensa perusteella eri luokkiin. Muita kuohuviinejä erottavia tekijöitä ovat aromikkuus, hapokkuus, kehittyneisyys sekä viinien väri, joka vaihtelee vaalean viherkeltaisesta tummanpunaiseen.

Valmistusmenetelmä vaikuttaa huomattavasti kuohuviinien voimakkuuteen ja makeuteen. Viinien maku voimistuu sakkakypsytyksessä, joka kuuluu kaikkiin laadukkaimpiin menetelmiin. Myös kuohuviineille tyypillinen hiilihappo sitoutuu viiniin sitä paremmin mitä kauemmin viiniä on varastoitu.