Ikääntyneet ja alkoholi

Eläkeikäisen väestön alkoholinkulutus on lisääntynyt tasaisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kehityksen taustalla on alkoholinkäytön kasvu 1960- ja 1970-luvuilla: sen ajan nuoret aikuiset ovat tuoneet mukanaan juomatapojaan keski-ikään ja eläkepäiville.

Nykyään 65–79-vuotiaista miehistä 80 prosenttia ja naisista runsaat 60 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä alkoholijuomia viimeisen vuoden aikana.

Sekä pienet että isot kerta-annokset ovat yleistyneet 2000-luvulla

Eläkeikää lähestyvissä ja sen äskettäin ylittäneissä ikäluokissa sekä pienet napsut että isommat kerta-annokset ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Naisten keskuudessa juomatapojen muutos on ollut erityisen nopeata.
Kyse on muustakin kuin satunnaisen käytön yleistymisestä. Miehistä kolmasosa ja naisista viidesosa käyttää alkoholia vähintään kerran viikossa.

Ikääntyneet ovat tulevaisuudessa keskeinen alkoholinkäyttäjäryhmä

Väestörakenteen muutos merkitsee sitä, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Sekä kokoluokkansa että ostovoimansa puolesta ikääntynyt väestönosa tulee olemaan keskeinen alkoholinkäyttäjäryhmä.

Kun elinikä pitenee, ikääntyneiden toimintakyky paranee. On odotettavissa, että tämä tulee heijastumaan varsinkin ikääntyneiden nuorimman ryhmän alkoholinkäyttöön.

Ikäihmisten juomatapoja ja siihen liittyviä riskitekijöitä pitääkin eritellä heidän ikävaiheensa mukaan: elävätkö he ns. aktiivista kolmatta ikää, keskivanhuutta vai myöhäisvanhuutta?

Ikääntyneet ovat erityinen haaste päihdehoidolle

Ikääntyneiden alkoholinkäytön lisääntyminen näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluiden käytössä. Nykyään noin neljäsosa päihdeasiakkaista on yli 60-vuotiaita ja lähes kymmenesosa yli 70-vuotiaita. Päihdeasiakkaina ikäihmiset ovat erityinen haaste. Kolmannes yli 70-vuotiaista asiakkaista kohdataan kotikäyntien yhteydessä.

Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet 60–69-vuotiaiden keskuudessa

 Haitoista vakavimmat eli alkoholikuolemat ovat lisääntyneet 60–69-vuotiaiden keskuudessa. Alkoholikuolemat ovat yleisempiä miehillä, mutta viime vuosikymmeninä tapausten kasvuvauhti on ollut paljon nopeampaa naisilla.

Alkoholin vaikutukset toimintakykyyn ovat yksilöllisiä

 Ikääntyneillä alkoholin yksilölliset vaikutukset ansaitsevat erityishuomiota. Toisilla fyysinen kunto ja toimintakyky säilyvät pitkään hyvänä, toisilla ne heikkenevät nopeammin.

Iän myötä alkoholin sietokyky yleensä heikkenee. Krooniset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten kuluminen sekä tasapainoaistin huononeminen voivat edellyttää alkoholinkäytön vähentämistä ja jopa lopettamista.

Toisaalta joillakin yksilöillä vähäinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa myönteisesti sydän- ja verisuonitauteihin sekä edistää sosiaalista kanssakäymistä ja mielen virkeyttä.

Alkoholi ja lääkkeet eivät usein sovi yhteen

 Yksi syy väestön elinvuosien lisääntymiseen on lääkkeet. Iäkkäät ihmiset käyttävät paljon keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä sekä uni-, mieliala- ja rauhoittavia lääkkeitä. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista ikääntyneillä henkilöillä tiedetään hyvin vähän. Ilmeistä on, että yhteisvaikutukset ovat yksilöllisiä.

Alkoholin ja lääkkeiden käytössä kannattaa olla erityisen varovainen ja asiasta on syytä keskustella etukäteen lääkettä määräävän lääkärin kanssa.

Mikä on sopivasti, mikä liikaa?

Iäkkäiden alkoholinkäytölle on vaikea asettaa yleisiä riskirajoja, koska heidän toimintakykynsä vaihtelee suuresti. Lisäksi alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat olla epäselviä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut yli 65-vuotiaille seitsemän alkoholiannoksen enimmäismäärää viikossa. Lääkityksen, pitkäaikaissairauksien ja tasapaino-ongelmien takia tätäkin pienemmät määrät voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.

Monien yksilöiden kohdalla pidättäytyminen alkoholista on paras vaihtoehto.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos