Alkoholinkäyttösi vaikuttaa lapsiin ja nuoriin

Merkittävän osan Suomessa juodusta alkoholista kuluttavat keski-ikäiset sekä nuoret aikuiset. Enemmistö pikkulasten ja teini-ikäisten vanhemmista kuuluu näihin ikäryhmiin.

Lisäksi nykyään huomattava osa alkoholista juodaan kodeissa. Tutkimusten mukaan joka viidennessä suomalaisessa lapsiperheessä alkoholia käytetään liikaa ja noin joka kymmenes suomalainen lapsi kärsii jossain määrin vanhempiensa alkoholin käytöstä. Suhteutettuna suomalaisten lasten lukumäärään tämä tarkoittaa, että yli 100 000 lasta kärsii jossain määrin liiallisesta alkoholinkäytöstä perheessään. On myös arvioitu, että jopa reilu kolmannes pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä.

Lasten seurassa juominen tuomitaan ja sallitaan yhtä aikaa

Suomalaiset suhtautuvat alkoholinkäyttöön kaksijakoisesti: juominen humalaankin asti hyväksytään osana normaalia elämää, mutta samalla alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät ongelmat huolestuttavat kovasti. Tämä ristiriita on erityisen suuri, kun puhutaan alkoholinkäytöstä perhepiirissä. Samaan aikaan ollaan sitä mieltä, että lasten seurassa ei saa humaltua, mutta humaltuminen kuitenkin hyväksytään, jos joku samaan aikaan huolehtii lapsista. Näyttää siltä, että asenteet ja juomatavat eivät aina kulje käsi kädessä: myös runsaasti juovat vanhemmat tuomitsevat lasten seurassa juomisen, mutta juovat silti.

Aikuisten runsas juominen vaarantaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Aikuisten runsas alkoholinkäyttö vaarantaa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin. On osoitettu, että äidin päihdeongelmalla on yhteys lapsen sairastavuuteen, huostaanottoihin ja myöhempiin elämänhallinnan pulmiin.  Samoin lapsen teini- ja nuoruusiän mielenterveyshäiriöiden riski kasvaa vanhempien päihdeongelmien myötä.

Lasten huostaanottojen määrä on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä. Yhtenä keskeisenä syynä on vanhempien päihteiden käyttö. Runsas alkoholinkäyttö altistaa lapsen laiminlyönneille. Nämä ovat äärimmäisiä ilmiöitä.  Myös humalajuominen ja jatkuva suurkulutus heikentävät lasten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.

Hauska humalainen on lapsesta kelju

Niin sanottu ongelmatonkin juominen voi olla lapsen silmin nähtynä pelottavaa tai huolestuttavaa. Nämä pelot voivat haitata myös lapsen myöhempää kehitystä.

Vaikka mitään dramaattista ei tapahtuisi, pelkkä vanhemman humalatila saattaa tuntua lapsesta ahdistavalta, pelottavalta ja hävettävältä. Aikuinen voi kuvitella olevansa humalassa hauska ja vitsikäs, mutta lapsi näkee asian toisin.

Tilanteen aiheuttamat pelot voivat liittyä monenlaisiin asioihin. Jos vanhempi on joskus humalassa käyttäytynyt aggressiivisesti tai ollut jollain lailla uhkaava, lapsi voi pelätä tällaisen käytöksen toistuvan. Jopa aikuinen, joka on humalassa hyväntuulinen, voi olla lapsen mielestä pelottava, jos hän on selvin päin jotenkin toisenlainen.

Aikuinen on aina malli

Lapset ja nuoret ottavat kaikessa mallia vanhemmistaan. Yhtä lailla hyvät kuin huonotkin juomatavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhemmat ovat päävastuussa nuorille aiheutuvista välittömistä haitoista, mutta myös siitä, millaisen alkoholinkäytön mallin nuori omaksuu.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LADATTAVAT TIEDOSTOT