Vastuu

Työpaikan päihdekulttuuriin huomiota

Erilaisia koulutus- ja virkistyspäiviä, after workeja tai saunailtoja järjestettäessä voi olla hyvä miettiä, jääkö alkoholia käyttämätön yksin vai tuleeko mukaan laisinkaan.

Ainahan alkoholista voi firman tilaisuuksissa kieltäytyä, jos uskaltaa tai kehtaa. Yksi työpaikan päihdeilmaston mittareista onkin suhtautuminen työntekijään tai työkaveriin, joka laistaa alkoholinkäyttöä vaikkapa yhteisissä tilaisuuksissa – syystä tai toisesta.

Työpaikan päihdeilmastoon kuuluu monenlaisia ilmiöitä. Sitä, mikä on yhteisen yksikkö-, osasto- tai tiimitilaisuuden paikanvalinnan kriteeri, kannattaa kyseenalaistaa, jos tärkeintä on se, että ”onneksi sinne saa viedä omat juomat". Toki kysymys voi olla siitä, ettei majoituspaikka tarjoa kaikkein parhainta tuotevalikoimaa tai alkoholi on ylihinnoiteltu, mutta kysymys voi olla myös piintyneestä tavasta toimia – alkoholi kilisee kärjessä.

Suomalaisten opiskelijoiden alkoholinkäyttö ei rajoitu vain vappuun, haalareista päätellen alkoholinkäyttö on varsin runsasta läpi vuoden - tilaisuuksia riittää. Tämän tietäen voisi olla syytä mainita muutamalla sanalla työhönottotilaisuudessa ”meidän yrityksemme” tavasta toimia vaikkapa alkoholin kohtuukäytön mannekiinina. Työntekijän perehdyttämisessä on syytä mainita yrityksen päihdeohjelmasta, jollei se ole vielä tullut tavaksi.

Erityisen tärkeää on ottaa huomioon nuoret työntekijät, joilla ei ole alkoholinkäytön taustaa. Suomessa ajatellaan edelleen, että kaikki nuoret ovat ennen työpaikoille tuloaan vetäneet ensimmäiset känninsä. Mutta josko näin ei olekaan tai toivotaan, ettei näin ole tai ei jatkossa ainakaan? Onkin syytä muistaa vastuullisen työnantajan velvollisuudet ja tarjota erityisesti nuorille alkoholiton vaihtoehto. 

Kun sitten ollaan yhdessä erilaisissa työhyvinvointitilaisuuksissa, niin onko päihteistä puhuminen luontainen osuus muuta ohjelmaa –ainakin silloin tällöin.

Jos työpaikan ilmasto on avoin, siitäkin aiheesta on ehkä muutama sana vaihdettu. Ainahan voi ajatella, että jospa siitä tehtäisiin koko työyhteisön kehittämiskohde osaksi yhteisöllisyyttä.