Chat
Jouluterveisiä maailmalta
Joulu kuuluu vuoden tärkeimpiin perhejuhliin ympäri maailman, niin myös monen viini- ja oluttuottajan kodissa. Pyhiin valmistaudutaan huolella, ja pöytään katetaan paikallisia herkkuja.
IPA raikastaa panimoyrittäjän joulupöydän
Panimoravintoloitsija Mika Tuhkasen perheessä joulu on tärkeää aikaa. Tunnelmointi alkaa hyvissä ajoin vuotuisella matkalla Keski-Euroopan joulumarkkinoille.
”Kaikki perheenjäsenet lähtevät matkalle mukaan. Meillä on voimakas joulufiilis, ja varsinkin tyttäreni on kova jouluihminen”, Tuhkanen kertoo.
Tuhkaset avasivat panimoravintolan Poriin yli 20 vuotta sitten. Nykyisin perhe panee oluita myös toisessa panimossa, ja mukana toiminnassa ovat Tuhkasen aikuiset lapset.
Varsinainen joulunvietto ajoittuu joulupäivälle, sillä perhe haluaa antaa aaton vapaaksi muille työntekijöille – ravintola kun on auki vuoden jokaisena päivänä. Joulunpyhiin laskeudutaan kuitenkin jo aattoiltana.
”Kun olemme sulkeneet ravintolan ovet, ajamme ensin hautausmaalle ja laitamme sen jälkeen tyttären luona kinkun uuniin. Yö menee kinkunvalvojaisissa, ja joulupöytään istumme joulupäivänä saunan jälkeen. Ruokaan panostetaan, ja meitä on koolla iso porukka, melkein 20 henkeä”, Tuhkanen kuvailee.
Panimoperheen joulupöytään kuuluvat perinteiset suomalaiset herkut rosolleineen, laatikoineen ja kinkkuineen. Kruununa on Tuhkasen vaimon leipoma mallasleipä, joka on haluttua herkkua myös suvun ja ystävien joulupöydissä.
Entä mitä panimoyrittäjä juo kinkun kyytipoikana?
”Oluet ovat isossa osassa ruokapöydässämme. Jouluna nautin etenkin katkeran hedelmäistä IPAa, joka taittaa ruoan rasvaisuuden.”
Portviinisuku viettää joulua kahdesti
Symingtonien perhe on tuottanut viiniä Pohjois-Portugalissa Douron jokilaakson portviinimailla jo yli 130 vuotta. Taloa johtava Dominic Symington kertoo, että joulu on tärkeää aikaa perheen perinteiden vaalimisessa. Pöytään kokoontuu koko 35-päinen suku.
”Joulunvietossa on kyse ennen kaikkea lapsista. He oppivat perheen filosofiaa ja perheyrittämisen ideaa, joka periytyy sukupolvelta toiselle”, Symington sanoo.
Symingtonit ovat alkujaan kotoisin Skotlannista, ja myös nykyisillä sukupolvilla on Britannian kansalaisuus. Kahden kulttuurin perhe viettääkin joulua kahdesti, eri tavoilla – portugalilaisittain jouluaattona sekä englantilaisten perinteiden mukaan joulupäivänä.
”Vuorottelen veljeni kanssa, kumpi meistä isännöi kummankin illan. Aattona syömme portugalilaiseen tapaan bacalhauta eli suolattua turskaa, joulupäivänä kalkkunaa”, Symington kertoo.
Douron alueella on tehty 1990-luvulta lähtien portviinien ohella myös mietoja punaviinejä, joiden tyyliä Symington kuvaa runsaaksi, kypsän hedelmäiseksi, maanläheiseksi sekä tietyllä tapaa portviinimäiseksi.
Jouluaterialle avataan oman tuotannon paikallinen viini, joka saa rinnalleen muualta yllätyksen, jonka alkuperää perheenjäsenet voivat arvuutella. Punaviini on myös suolaturskan perinteinen kumppani.
Molemmat jouluateriat kruunaa iäkäs vintage- eli vuosikertaport, joka tarjotaan jälkiruoan ja juustojen kanssa. Tuhteja jälkiruokia on portugalilaiseen tapaan aina kolme – aletria, rabanadas ja bolo rei – ja myös juustot ovat paikallisia. Joulupäiväksi pöytään hankitaan myös englantilaista stilton-homejuustoa.
Proseccotuottajat nauttivat Trevison perinneherkkuja
Sabrina Rodelli kehaisee, että hänen miehensä Settimo Pizzolato on ollut kahdesti viininviljelyn edelläkävijä: hän alkoi viljellä perheen tarhoja luomumenetelmin jo 1980-luvulla ja keskitti tilan tuotannon kuohuviineihin proseccobuumin kynnyksellä tämän vuosikymmenen alussa.
”Settimo siirtyi luomuun ihan oman terveytensä vuoksi. Hän ei halunnut käyttää kemikaaleja”, Rodelli kertoo.
Nykyisin kestävä kehitys huomioidaan tilan koko toiminnassa omasta aurinkosähköstä aina kierrätyspaperisiin etiketteihin saakka.
Tila sijaitsee Pohjois-Italiassa proseccon tuotantoalueen sydämessä Trevison provinssissa, joka on osa Veneton maakuntaa. Perhe asuttaa vanhaa villaa, jossa Settimo Pizzolato varttui sisarustensa kanssa. Joulupäivänä talon pöytään kokoontuu koko laajennettu perhe, noin 20 henkeä.
”Nautimme joululounaalla aina Trevisolle tyypillisiä ruokia”, Rodelli kertoo.
Alkuun syödään valikoima antipastoja, joissa on esimerkiksi turskaa polentan kanssa, marinoituja sardiineja ja paikallisia juustoja. Niitä seuraa liemessä tarjottava tortellini-pasta, ja pääruokana on kukkoa paahdettujen perunoiden sekä grillatun radicchio-salaatin kanssa. Aterian päättää panettone-kakku mascarponekermalla.
Aterian alkuun viinitilalliset nauttivat oman talon proseccoa, mutta pääruoalle avataan paikallinen punaviini.
Jouluruoat vaihtelevat Italian eri osissa. Sabrina Rodellin omat juuret ovat etelässä, missä joulua vietetään jo aattona. Hän viettääkin joulua ensin Milanoon muuttaneen lapsuudenperheensä kanssa, etelän tapaan yksinomaan merenherkkuja nauttien.
