Lama-aikana aikuistuvat juovat paljon, mutta se ei jää tavaksi

Lama voi olla erityisen haitallinen terveydelle ja terveyskäyttäytymiselle siinä elämänvaiheessa, kun nuoret aikuiset ovat siirtymässä opinnoista työelämään. Juomatavat, jotka usein omaksutaan viimeistään varhaisaikuisuudessa, voivat jäädä pysyviksi ja olla yhteydessä terveyteen pitkälle myöhempään elämään. Pysyvyys voi kuitenkin riippua siitä, omaksutaanko tavat taloudellisen laman vai noususuhdanteen aikana.

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin talouden suhdannevaihteluiden (laman ja nousukauden) sekä yksilön oman työmarkkina-aseman yhteyttä alkoholikäyttöön varhaisaikuisuudessa ja keski-iässä.

Laman aikana alkoholikäyttö voi lisääntyä tai vähentyä

Yleensä laman aikana

  • alkoholin kulutuksen määrä vähenee

  • humalajuominen lisääntyy.

Lisääntyvää käyttöä voidaan selittää tarpeella itselääkitä stressiä alkoholilla haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Vähenevää käyttöä on selitetty sillä, että alkoholin ostoon on käytettävissä vähemmän rahaa kuin normaalisti.

Juomatavat omaksutaan nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa

Tutkimuksessa seurattiin kahta pohjoisruotsalaista tutkimusryhmää kyselylomakkein. Toinen ikäluokka oli syntynyt 1965 ja henkilöt olivat 21-vuotiaina siirtymässä työelämään nousukauden aikaan ja toinen vastaavasti oli syntynyt 1973 ja oli samanikäinen 1990-luvun laman aikaan. Ruotsissa koettiin 1990-luvulla lama, mutta se oli lyhytkestoisempi ja lievempi kuin vastaavana aikana Suomessa.

Tutkittavat täyttivät seurantatutkimuksen kyselylomakkeet 21- ja 43/39-vuotiaina. Alkoholikäyttöä mitattiin alkoholin määrällä (cl/vuodessa) ja humalajuomisella (juo vähintään kuukausittain 6 tai useamman annoksen kerralla). Molemmissa kohorteissa tutkimukseen on osallistuttu poikkeuksellisen aktiivisesti. Vanhemmassa tutkimusryhmässä osallistuivat lähes kaikki, joita tavoiteltiin. Tulosten voidaan siis sanoa edustavan näitä ikäluokkia yleisemminkin.

Verrattaessa nuoria aikuisia, jotka olivat 21-vuotiaita joko nousukauden tai laman aikaan, havaittiin, että alkoholinkäytön erot vaihtelivat miesten ja naisten välillä ja sen mukaan, tutkittiinko alkoholin kulutuksen määrää vai humalajuomista.

Yli 20 vuoden seurannan aikana alkoholikulutus kasvoi naisilla ja pysyi tasaisena miehillä, jotka siirtyivät työelämään nousukauden aikaan. Sitä vastoin alkoholikulutus väheni sekä naisilla että miehillä, jotka siirtyivät työelämään laman aikaan.

Humalajuominen väheni varhaisaikuisuudesta keski-ikään kaikissa ryhmissä paitsi naisilla, jotka olivat 21-vuotiaita nousukauden aikaan. Heillä humalajuominen oli yhtä yleistä varhaisaikuisuudessa ja keski-iässä.

Nousukauden ja lama-ajan työttömillä ei ollut eroa alkoholinkäytössä.

Alkoholin haitallisen käytön ehkäisyssä tulee huomioida yksilö, lähiympäristö, yhteiskunta sekä ajalliset muutokset

Vaikka alkoholikäytössä ja juomatavoissa on aikaisemmissa väestötason tutkimuksissa havaittu muutoksia laman aikana, tämän tutkimuksen perusteella yksilön alkoholinkäytön ja työttömyyden välinen yhteys ei selittynyt talouden suhdannevaihtelulla.

Lisätutkimuksia tarvittaisiin siitä, miten yhteiskunnalliset ilmiöt kuten talouden suhdannevaihtelut tai esimerkiksi maailmanlaajuinen pandemia, vaikuttavat nuorempien ikäluokkien alkoholinkäyttöön. 

Yhteenveto tutkimuksesta

  • Alkoholinkäyttöön vaikuttavat niin yksilön ominaisuudet, lähiympäristö kuin laajempi yhteiskunta.

  • Nousukauden varhaisaikuisilla alkoholikulutus kasvoi tai pysyi samana 20 vuoden seurannan aikana.

  • Lama-ajan varhaisaikuisilla kulutus väheni.

  • Humalajuominen väheni sekä lama että nousukauden varhaisaikuisilla paitsi nousukauden naisilla.

  • Nousukauden ja lama-ajan työttömillä ei ollut eroa alkoholinkäytössä.

Koko tutkimus on luettavissa täällä

Noora Berg

Noora Berg työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdenvertaisuusyksikössä

Noora Berg, Pekka Virtanen, Christopher G. Bean, Tomi Lintonen, Tapio Nummi & Anne Hammarström (2020) The relevance of macroeconomic conditions on concurrent and subsequent alcohol use – results from two Northern Swedish cohorts, Addiction Research & Theory, 28:6, 501-509, DOI: 10.1080/16066359.2019.1708903


Kuva: Unsplash

Kirjoittajasta

Noora Berg on filosofian tohtori ja työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdenvertaisuusyksikössä sekä vierailevana tutkijana Uppsalan ja Helsingin yliopistoissa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät mielenterveyden ja päihteidenkäytön kehitystä elämänkulussa.