Viinin pakkausmateriaali on ilmastopäätös

Kertakäyttömuovipullosta on tullut muovihaasteen ajassa arkkipahis. Kierrätettävä PET-pullo on kuitenkin viinin pakkaustapana suhteellisen ekologinen, kunhan sen myös muistaa kierrättää.

Alko on tutkinut viinin erilaisten pakkausten ympäristövaikutuksia kevään aikana. Pienimmät ilmastovaikutukset suhteessa juomalitraan oli hanapakkauksella, kartonkitölkillä ja viinipusseilla. Pullotetuissa viineissä kaikkein ilmastoystävällisin pakkaustapa on PET-muovipullo.

Perinteisen lasisen viinipullon paino on yleisesti noin 540 grammaa ja vastaava hiilijalanjälki 675 CO2e/l. Kevyemmän, 420 grammaa painavan lasipullon ilmastovaikutus on jo huomattavasti pienempi, 525 CO2e/l. Tällaiseen kevyempään lasipulloon pakatut tuotteet löytyvät myymälän hyllystä sekä Alkon verkkokaupasta omalla Kevyt lasipullo -symbolilla merkittyinä. Tällä hetkellä kevyisiin lasipulloihin pakattuja tuotteita on Alkon valikoimassa 229.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa ei laskettu kuljetusten vaikutusta tuotteen kokonaishiilijalanjälkeen, eikä myöskään juoman tuottamisen aiheuttamia päästöjä, koska näiden keskinäiset suuruusluokat selvitimme aiemmassa tutkimuksessamme. ”Painavista lasipulloista koituvat moninkertaiset päästöt toki kertautuvat logistiikassa. Kuljetuksen tarkemmat vaikutukset ovat meille jatkotutkimuksen paikka, ja haasteellinen siksi että samaltakin tuottajalta tulevat erät saattavat matkata Suomeen keskenään eri reittejä. Kuluttajalle hyvä ohjenuora ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen on, että mitä kevyempi ja kierrätettävämpi pakkaus on, sitä pienemmät ovat sen ilmastovaikutukset”, kertoo Alkon kestävän kehityksen päällikkö Laura Varpasuo.

Ympäristönäkökulmasta pakkauksen paino ja kokoluokka ovat tärkeitä kriteereitä. Toinen katsantokanta pakkauskeskusteluun on terveyden ja hyvinvoinnin näkökulma. ”Pienet pakkauskoot, esimerkiksi pienet viinipullot, ovat toki terveyden kannalta vastuullisempia valintoja kuin laatikkoviinit. Myös säilyvyyden kannalta lasipullo ajaa paikkaansa. Esimerkiksi kuohuviinejä ei voisi missään muussa pakkauksessa säilyttää kuin lasisessa pullossa”, kertoo Varpasuo.

Nyt toteutetussa tutkimuksessa CO2e-päästöjen lisäksi viinin pakkausmateriaaleja ja niiden kehitystä tutkittiin kierrätettävyyden ja roskaantumisen näkökulmista, jotta muun muassa muovihaastetta osattaisiin tarkastella kokonaisvaltaisesti. ”Alko haluaa pienentää oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Siksi meitä kiinnostaa erityisesti kierrätetyt materiaalit, varsinkin kierrätetty PET-muovi, sekä muut kevyet ja helposti kierrätettävät materiaalit kuten alumiini. Kiinnostavia ovat myös kokonaan uudet, ympäristöystävälliset materiaali-innovaatiot ja kestävän kehityksen sertifioinnit tuotepakkauksille ja pakkausmateriaaleille”, sanoo Varpasuo.

Kierrätetty muovipullo voi olla hyvis

Kuluttajat ovat heränneet kertakäyttömuovin ongelmallisuuteen kuluvan kevään aikana. ”Muovikeskustelun kannalta oleellista on parantaa kierrätetyn materiaalin käyttöä ja huolehtia, että kierrätysjärjestelmä pysyy kunnossa. Tärkeässä roolissa tässä on tuotteiden pantillisuus. Pantillisista muovipulloista alle 10 prosenttia jää Palpan tilastojen mukaan kierrättämättä, eli ne eivät Suomessa kovinkaan usein jää luontoon”, toteaa Varpasuo.

Näin CO2-laskelma tehtiin
Gaia Consulting laski Alkon, Systembolagetin ja Vinmonopoletin valikoimien viinipakkausten CO2-jalanjäljen. Laskelma sisältää vain pakkauksen tuotannosta syntyvän kuormituksen. Muut käytetyt taustatiedot olivat viinintuotantomaat ja niiden myyntivolyymi 2017, joiden pohjalta laskettiin keskimääräiset kunkin pakkausmateriaalin aiheuttamat päästöt.