Alaikäisten juomisen väheneminen pysähtynyt

Suomen laki antaa selvän viestin siitä, että alkoholi ei kuulu alle 18-vuotiaiden elämään. Tutkimukset ovat kuitenkin pitkään kertoneet alaikäisten juomisen olevan melko yleistä. Vuosituhannen vaihteesta alaikäisten juominen on vähentynyt merkittävästi. Vuosien 2017 ja 2019 välillä positiivinen kehitys on pysähtynyt.

Suomen alkoholilakia muutettiin vuoden 2018 alussa niin, että ruokakaupoissa, kioskeissa ja liikennemyymälöissä voitiin myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia. Lakimuutos teki mahdolliseksi väkevistä alkoholijuomista tehtyjen juomasekoitusten eli long drinkien myynnin myös muissa kaupoissa kuin Alkon myymälöissä. 

Olut on poikien ja lonkerot tyttöjen suosikkeja 

Huhtikuussa 2020 julkaistussa tutkimuksessa selvittiin, miten nuorten juominen on muuttunut uuden alkoholilain aikana. Selvisi, että kevääseen 2017 verrattuna suomalaiset 14–16-vuotiaat nuoret joivat keväällä 2019 suuremman osan alkoholistaan oluena ja juomasekoituksina. Pojilla olut on jo pitkään ollut ehdoton suosikki, mutta tytöillä aiemmin ykkössijaa pitäneet väkevät juomat vaihtuivat long drinkeiksi. Samalla lähes kaksi vuosikymmentä jatkunut alaikäisten juomisen väheneminen pysähtyi. 

Long drinkit olivat ainoa juomalaji, jota juotiin vuonna 2019 enemmän kuin vuonna 2017. Juomalajikohtaisissa analyyseissä havaittiin, että oluen suosio oli suurempaa pojilla kuin tytöillä. Olut oli myös runsaasti ja usein juovien nuorten suosikkijuoma. Juomasekoituksia suosivat 16-vuotiaat enemmän kuin 14-vuotiaat, tytöt enemmän kuin pojat, ja humalaan juovat enemmän kuin pieniä määriä alkoholijuomia juovat. 

Ennakkoarviot lakimuutoksen haitoista nuorilla toteutuivat 

Tutkimuksessa havaitut muutokset olivat lakimuutoksesta annettujen etukäteisarvioiden mukaisia: niissä ennakoitiin nuorten positiivisen kehityksen vaarantuvan. Alaikäisten tiedettiin suosivan alkoholihankinnassaan muita kuin Alkon myymälöitä, muun muassa ikärajavalvonnan erojen takia. 
Lisäksi juomasekoitusten tiedettiin vetoavan erityisesti nuoriin – juomia kutsutaan myös ”limuviinoiksi”. 

Tutkimuksessa hyödynnettiin vuodesta 1977 alkaen joka toinen vuosi kerättyä Nuorten terveystapatutkimus -postikyselyä, johon poimittiin valtakunnallisesti edustava otos suomalaisia 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaita. Kaksitoistavuotiaiden juominen on hyvin harvinaista, ja 18-vuotiaat ovat täysi-ikäisiä – niinpä tässä analyysissä keskityttiin 14- ja 16-vuotiaisiin. Vastaajia oli vuonna 2017 yhteensä 2451 ja vuonna 2019 vastanneita oli 2119; vastausaktiivisuus oli 45 % vuonna 2017 ja 40 % vuonna 2019.  

Alaikäisten juominen voidaan saada taas vähenemään 

Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen pysähtyminen antaa aihetta miettiä toimia alaikäisten juomisen sysäämiseen uudelleen laskusuuntaan. 
On tärkeää huomata, että edelleen vuonna 2019 kuusitoistavuotiaista suomalaisnuorista kaksi kolmesta joi alkoholijuomia ainakin silloin tällöin. Humalaan asti juovia oli lähes 40 % ikäluokasta. Ratkaisuja on tutkimustiedon mukaan löydettävissä alkoholijuomien markkinoinnin sääntelystä ja ikärajavalvonnan tehostamisesta. Myös alkoholin hinnan nostamisen tiedetään vähentävän alaikäisten juomista. 

Tomi Lintonen 
Kirjoittaja on Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja. 

Yhteenveto tutkimuksesta
  • Alaikäisten juomisen väheneminen pysähtyi alkoholilakimuutoksen jälkeen
  • Olut on 14-16-vuotiaiden poikien ehdoton suosikkijuoma
  • Lonkerot nousivat tyttöjen suosikiksi vuoden 2018 lakimuutoksen jälkeen
  • Runsaasti ja usein juovat suosivat oluita ja lonkeroita
  • Alkuperäinen tutkimusjulkaisu: Lintonen T, Ahtinen S, Konu A: Alcoholic beverage preferences among teenagers in Finland before and after the 2018 Alcohol law change. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 37(2): 141-152. 
  • Koko tutkimus luettavissa täältä
Kirjoittajasta
Tomi Lintonen toimii tutkimusjohtajana 70-vuotiaassa Alkoholitutkimussäätiössä, jonka tutkimusalaan kuuluvat alkoholitutkimus, muu päihdetutkimus sekä rahapelaamisen tutkimus.