Siidereissä haetaan nyt aitoja makuja

Siideri on paljon muutakin kuin hanatuote niille, jotka eivät oikein pidä oluesta. Perinteiset englantilaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset siiderit tarjoavat kirjavan ja vivahteikkaan makumaailman.

”Tämän päivän trendinä korostuu aitous. Nyt haetaan aitoa omenan makua ja halutaan päästä makujen juurille”, sanoo Alkon panimotuotteiden tuotepäällikkö Timo Vallo.

Britannia, Ranska ja Espanja ovat perinteiset siiderimaat. Vanhojen siiderimaiden ohella myös kotimainen käsityösiideri nostaa päätään, mutta saatavuus on toistaiseksi pienistä tuotantomääristä johtuen varsin rajallista. Innostus näkyy kuitenkin selvästi asiakaspalautteessa. Tuoteryhmäpäällikkö Kasper Kukkosen mukaan myymälöissä kysellään uusien ja mielenkiintoisten siiderien perään.

Mistä siiderin maku muodostuu?

Karkeasti yleistäen perinteinen brittisiideri on tyypillisesti täyteläinen ja aidon omenainen. Toisessa ääripäässä ovat espanjalaiset baskisiiderit, joissa korostuvat enemmän maanläheiset ja happamat aromit. Tällä hetkellä muodissa on punertava roseesiideri, joka käy vaikkapa niin ikään muodikkaan roseeviinin kevyemmäksi vaihtoehdoksi.

”Siiderin makuun vaikuttavat lukuisat seikat, kuten esimerkiksi pohjana käytetyt omenalajikkeet tai niiden sekoitus”, Vallo selittää.

Satokauden tuoreesta omenamehusta luonnollisilla käymismenetelmillä tehty siideri maistuu erilaiselta kuin myöhemmin omenamehusta käyttämällä valmistettu. Omenista puristetun mehun mukana kuorista ja siemenkodista voi irrota jopa viinimäisen karvaita tanniinisia makuja. Samalla tanniinit tuovat siidereihin kaivattua täyteläisyyttä.

Toinen tärkeä elementti on hiiva. Perinteinen luonnon villihiivoihin perustuva menetelmä on käsityötrendin myötä jälleen kasvattanut suosiotaan. Myös kypsytysastia tuo oman lisänsä siiderin makuun. Vanha puutynnyri tuo mukanaan erilaisia makuja kuin uusi puu, ja kumpikin poikkeaa terässammiossa kypsyneestä siideristä.

Siideri on viinin tavoin mainio ruokajuoma

Siideri on parhaimmillaan mainio ja vivahteikas ruokajuoma.

”Esimerkiksi robustimmat siiderit sisältävät samantyylistä makumaailmaa kuin alkuviinit”, Kukkonen huomauttaa.

Kuivan hapokkaat siiderit leikkaavat samalla tavalla vaikkapa kalan rasvaisuutta kuin kuiva valkoviini. Makeampi siideri puolestaan sopii tulisten annosten ja vaikkapa katuruoan kumppaniksi. Runsaat ja paahteiset siiderit pitävät pintansa tuhtienkin makujen, kuten grillatun possun tai kanan kyljessä.

Varsinaiseen siiderien maisteluun Kukkonen suosittelee ylöspäin kapenevaa viinilasia. Juoma on paras tarjoilla sopivasti viilennettynä, mutta ei liian kylmänä. Yletön kylmyys heikentää juoman aromeja.

”Jos haluaa todella maistella siideriä, niin kannattaa unohtaa jäät”, hän neuvoo.

Teksti Matti Koskinen Kuva iStock