Chat
Oranssiviini on historiallinen viinityyppi, joka on viime vuosina alkanut taas yleistyä. Mutta mitä oranssiviinit oikeastaan ovat?
Oulussa Alkon myyjänä ja kouluttajana työskentelevä Tuomas Satokangas kertoo, että kaikessa yksinkertaisuudessaan oranssiviinit ovat valkoviinejä, jotka ovat olleet valmistuksen aikana kontaktissa rypäleiden kuorien kanssa.
”Oranssiviiniä ei periaatteessa ole olemassa, se on valkoviiniä. Kuorikontaktiviini on sana, jota moni ammattilainen käyttää”, Satokangas sanoo.
Maailmalla terminä on vastaavasti usein skin contact, sillä englanninkielinen orange wine saattaa erehdyttää ajattelemaan appelsiiniviiniä.
Rypäleiden kuoret voivat olla oranssiviinin valmistuksessa mukana muutamasta päivästä jopa vuoteen asti, mikä antaa viiniin paljon makua. Joskus myös terttujen rangat saavat olla mukana.
Oranssiviinien väriskaala on laaja. Kirjo ulottuu hailakan valkoviinimäisestä syvään oranssiin ja edelleen jopa kullan tai pihkan sävyihin.
Tutustu valikoimamme oranssiviineihin >>Miltä oranssiviini maistuu?
Oranssiviinin tyypilliset aromit ovat
- kypsän hedelmäisiä, omenaisia, kivellisiä hedelmiä, kuten persikkaisia ja aprikoosisia sekä pähkinäisiä ja hunajaisia
- maussa on usein myös punaviineistä tuttua karvasta tanniinisuutta, joka tulee rypäleiden kuorista ja terttujen rangoista.
”Oranssiviinejä on helpointa verrata valkoviineihin. Makumaailma on selvästi runsaampi ja kaikin puolin kypsempi mutta ei ihan niin raikas. Mukana on tanniinisuutta mutta vähemmän hapokkuutta”, Satokangas kertoo
Viineistä keveimmät ovat rinnastettavissa tavallisiin valkoviineihin, kuorien uuttuessa pitkään viinistä tulee runsaampi.
Mistä oranssiviinejä tulee? Mistä rypäleistä ne valmistetaan?
Oranssiviinit ovat lähtöisin Kaukasukselta nykyisen Georgian alueelta, missä niitä valmistettiin jo tuhansia vuosia sitten. Lue lisää Georgian viinialueesta.
Viinityyppi oli ennen vanhaan yleinen myös Italiassa, missä se on nyt elpynyt etenkin maan koillisosan Friulissa. Samoin naapurimaa Slovenia on perinteinen tuottaja, ja oranssiviineistä on nyt innostuttu myös muualla Euroopassa ja maanosan ulkopuolellakin.
Satokangas kertoo, että oranssiviiniä voidaan tehdä melkeinpä mistä tahansa valkoisista rypälelajikkeista. Usein kuitenkin suositaan rypäleitä, joiden kuorissa on runsaasti väriaineita.
Hyvä esimerkki on Pohjois-Italialle tyypillinen Pinot Grigio, ranskalaisittain Pinot Gris, jonka kuori on harmahtava, joskus jopa punertava. Muun muassa Italian Friulin viinialueella on vuosisatojen ajan valmistettu Grigio Ramato nimellä tunnettua oranssiviiniä Pinot Grigio-rypäleestä.
Muita tyypillisiä oranssiviinessä käytettyjä rypäleitä ovat esimerkiksi Grenache Gris sekä Gros Manseng.
Ovatko oranssiviinit alkuviinejä?
Oranssiviinit ovat nousseet natuviinien eli alku- tai luonnonviinien vanavedessä. Ne ovat viinejä, jotka viljellään ja valmistetaan historialliseen tapaan ilman synteettisiä kemikaaleja.
Yhteys alkuviineihin ei ole kuitenkaan suoraviivainen.
”Oranssiviinin ei tarvitse olla alkuviini. Yleensä se on kuitenkin kohtuullisen perinteisillä menetelmillä valmistettu viini”, Satokangas sanoo.
Usein käytössä ovat alkuviineistä tutut menetelmät: Sulfiitteja ei lisätä välttämättä ollenkaan, eikä viinejä aina kirkasteta. Modernien terästankkien sijaan valmistus saattaa tapahtua perinteisissä saviastioissa, kuten amforoissa tai Georgian munanmuotoisissa qvevri-astioissa. 
Tunnistat Alkon alkuviinivalikoiman yllä olevasta symbolista. Lue lisää alkuviineistä.
Minkä ruokien kanssa oranssiviinit sopivat?
Tuomas Satokangas sanoo, että oranssiviinit ovat runsautensa vuoksi ennen kaikkea ruokaviinejä, vaikka toki keveitä poikkeuksiakin on. Toimivia kumppaneita ovat kasvikset, kala ja jopa punainen liha.
Oranssiviini taipuu maanläheisen yrttiseen makumaailmaan. Pehmeä hapokkuus sopii mausteisuuden kanssa, ja viini sietää jopa hienoista tulisuutta, joka on viinin kannalta usein hankala elementti.
Oranssiviinit ovat ruokapöydässä niin monipuolisia, että niitä kannattaa harkita esimerkiksi tapas-tyyppisten lajitelmien seuraksi.
Aromikkaat oranssiviinit ovat nouseva trendi.
”Veikkaan, että se tulee ihmisten kokeilunhalusta. Halutaan uusia makuelämyksiä ja uusia tuotteita”, Satokangas arvioi.
