Chat
Isojen viinien Barossa
Etelä-Australiassa sijaitseva Barossan laakso on Australian viinintuotannon sydän. Maan kuuluisin viinialue on Shiraz-lajikkeen koti, mutta paikalliset tuottajat tekevät viiniä myös muista rypäleistä.
Barossan idyllisessä laaksossa ei asu paljon ihmisiä, mutta viinitarhoja on sitäkin enemmän. Yhteisö elää viinistä, ja monessa perheessä on tehty töitä viinitiloilla jo useassa sukupolvessa.
Barossan laakson asutus alkoi 1800-luvun alkupuolella, kun sinne asettui joukko Britanniasta ja Pohjois-Saksasta muuttaneita siirtolaisia. Saksalainen vaikutus näkyy edelleen nimissä ja siinä, että joka kylässä on luterilainen kirkko. Maahanmuuttajien jälkeläiset ostavat lihakaupasta meetvurstia ja viinilasillisen seurana maistuu schnitzel.
Viinit ovat kuitenkin jotain muuta kuin viileässä Saksassa. Barossan ja samalla koko Australian klassikko on muhkea, kypsän hedelmäinen Shiraz-lajikkeen punaviini.
Barossa tarjoaa ihanteelliset olot Shiraz’lle
Vuonna 1849 perustettu Yalumba kuuluu Barossan pioneereihin. Talon viininteosta vastaa moninkertaisesti palkittu Louisa Rose, joka nimettiin vuonna 2014 Australian parhaaksi viinintekijäksi.
”Barossassa on viljelty viiniä 175 vuotta. Välimerellinen ilmasto sopii siihen täydellisesti. Alueella on erilaisia tarhojen maaperiä, korkeuksia, aurinkosuuntia sekä paikallisia pienilmastoja. Kun tämä yhdistetään alueen ihmisiin, tuloksena on maailmanluokan viinejä, joiden tyylit vaihtelevat”, Rose valottaa.
Shiraz viihtyy Barossan aurinkoisilla tarhoilla aivan erityisen hyvin ja on alueella kuin kotonaan. Vanhan maaperän sekä lämpimien ja kuivien kesien ansiosta rypäleet kypsyvät hyvin joka vuosi.
Barossan shirazviinejä valmistetaan eri tavoilla. Alueen tyyliä voi kuitenkin yleistää jonkin verran. Rosen mukaan Barossan shiraz on lähes aina väriltään syvä, aromikas sekä maultaan runsas. Viini sopii niin nuorena nautittavaksi kuin kellarissa kypsytettäväksi.
Barossassa viljellään myös Grenachea ja Cabernet Sauvignonia
Barossa ja Shiraz liittyvät tiiviisti yhteen, mutta alueella on toki muitakin lajikkeita. Grenachea on viljelty yhtä pitkään kuin Shiraz’ta, ja Cabernet Sauvignon on kolmas tärkeä tumma rypäle.
Barossan laakson kyljessä on Eden Valley eli Edenin laakso, jonka tarhat ovat nimestä huolimatta kukkuloilla. Yhdessä alueet muodostavat laajemman Barossan alueen. Korkeuden viilentämän Edenin oma lajike on vaalea Riesling.
”Edenin rieslingit ovat kuivia ja aromikkaita. Nuorina ne ovat viehättäviä ja raikkaita, mutta jos pitää paahteisista ja moniulotteisista mauista, niitä voi kypsyttää jopa vuosikymmeniä”, Rose kertoo.
Alueen valkoisiin lajikkeisiin lukeutuu myös mausteinen Viognier, jonka Yalumba toi Barossaan vuonna 1980. Valkoviiniä tehdään myös naapurialueilla: esimerkiksi Clare Valley on Edenin tapaan kuulu rieslingeistään, Adelaide Hills taas muun muassa sauvignon blanc -viineistä. Koko Etelä-Australiassa Chardonnay on yksi rypälesuosikeista.
Yalumbalaiset testaavat myös uusia lajikkeita tekemällä niistä koe-eriä omassa viininvalmistamossaan. Tilan viininviljelijät puolestaan antavat palautetta köynnösten ja juurakoiden suoriutumisesta tarhoilla.
Barossassa on maailman vanhimpia viiniköynnöksiä
Hewitsonin viinitalo sijaitsee vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä Yalumbalta. Dean Hewitson perusti sen parikymmentä vuotta sitten opittuaan ensin viinintekoa muilla tiloilla.
Australialaiset viinintekijät hankkivat usein kokemusta ulkomailta, kuten Hewitson, joka kierteli maailmalla kymmenen vuotta tekemässä viiniä: Bordeaux’ssa, Beaujolais’ssa ja Provencessa, Rhônen laaksossa, Bourgognessa, Champagnessa, Cognacissa ja Limoux’ssa sekä Yhdysvalloissa.
Aika ulkomailla vaikutti voimakkaasti. Hewitson yhdistää viineissään vanhan viinimaailman perinteitä uuden maailman puhdaspiirteisyyteen.
Barossa oli luontainen valinta viinitilan paikaksi, sillä laakso tarjoaa ihanteelliset olosuhteet. Hewitsonia viehätti myös se, että alueella on paljon vanhoja viiniköynnöksiä. Euroopan tarhoille 1800-luvun lopulla iskenyt viinikirva ei näet ole koskaan saapunut Barossaan.
”Monet köynnöksemme kuuluvat maailman vanhimpiin. Niillä on syvälle ulottuvat juuret, jotka löytävät vettä myös kuivina kesinä, joten kastelua ei tarvita. Näin kasvi pysyy tasapainossa ja rypäleiden hapot, aromit ja tanniinit kehittyvät suotuisasti”, Hewitson sanoo.
Hewitsonin filosofiaan kuuluu, että rypäleitä tai viiniä ei manipuloida. Hän haluaa, että viinissä tuntuvat sen kasvupaikka ja vuosikerran olosuhteet. Tämä näkyy myös hänen shirazviiniensä ominaisuuksissa. Hewitson hakee tasapainoa, eloisuutta ja hapokkuutta, mutta hedelmäisyys on edelleen runsasta ja kypsää.
