Etelä-Afrikan viinit ja viinialueet - huippuviinejä Afrikan kärjestä

Etelä-Afrikka on mielenkiintoinen viinimaa, jonka viinintuotannolla on yllättävän pitkä historia. Viime vuosina maassa on kehitetty erityisesti tuotanto-oloja.

Etelä-Afrikka niputetaan usein niin sanottuihin uuden maailman viinimaihin. Maan tuotanto ei kuitenkaan ole mitenkään uutta, sillä Hollannista saapunut Jan van Riebeeck korjasi ensimmäisen viinisadon jo vuonna 1659. Hieman myöhemmin Ranskasta tulleet hugenotit toivat viiniosaamista mukanaan ja asettuivat Franschhoekiin.

Etelä-Afrikka ei ole maailman suurimpia viinimaita, mutta sen tuotanto on merkittävää. Maan viinitarhojen ala on pienempi kuin esimerkiksi Australian, mutta isompi kuin Uuden-Seelannin. Euroopan isoista viinimaista maa jää kuitenkin kauas taakse.

Etelä-Afrikan tärkeimmät viinialueet sijaitsevan maan lounaisosassa



Etelä-Afrikka on iso maa, jonka tärkeimmät viinialueet ovat maan lounaiskolkassa Western Capessa eli Länsi-Kapmaalla, lähellä Kapkaupunkia. Alue sopii mainiosti viinintuotantoon, sillä olosuhteet ovat yleistäen välimerelliset, vaikka tarhojen paikat vaihtelevatkin viileän merellisistä sisämaan kuumuuteen.

Western Cape on yleinen alkuperämerkintä, mutta viinejä tulee myös tarkemmin rajatuilta alueilta. Tunnetuimpiin laatualueisiin lukeutuvat Stellenbosch, Paarl ja Franschhoek, joiden kauniissa viinilaaksoissa tarhat ja siirtomaatyyliin rakennetut viinitalot sävyttävät maisemaa. Viini onkin tärkeä osa alueiden kulttuuriperintöä.

Vanhimmat tarhat sijaitsevat Constantiassa lähellä Kapkaupunkia, jylhän Pöytävuoren eteläpuolella. Alueen ilmasto on läheisen meren viilentämä.

Myös Etelä-Afrikan uudet viinitarhat istutetaan nyt usein lähelle merta. Esimerkiksi Elginin alue on ollut kovassa nosteessa. Sen tarhoja viilentää merituulten lisäksi niiden korkea sijainti. Viileys mahdollistaa vivahteikkaiden viinien tuottamisen.

Täyteläisiä ja hedelmäisiä punaviinejä

 

Etelä-Afrikan viinien tyylit ovat moninaiset. Viinejä kuitenkin yhdistää hyvä hinta-laatusuhde eri hintaluokissa, myös huippuviineissä. Maan tuotantoa ovat perinteisesti hallinneet valkoviinit, joita tehdään kevyen raikkaista aina täyteläisiin ja tammitettuihin makupommeihin saakka.

Myös punaviinit ovat nousseet merkittävään rooliin. Niiden tyyli on usein täyteläinen ja runsaan hedelmäinen. Etenkin korkeamman hintaluokan viineissä on lisäksi happojen ja tanniinien antamaa ryhdikkyyttä. Esimerkiksi Pinotage on Etelä-Afrikan oma punaviinilajike. Rypäleestä tuotetut viinit ovat kypsän hedelmäisiä ja maistuvat erinomaisesti esimerkiksi tumman lihapadan, paahdetun lampaankareen ja kovien juustojen kanssa.

Nykyisin Etelä-Afrikan valko- ja punaviinien tyyli on muuttumassa kevyempään ja raikkaampaan suuntaan. Ilmiö on tuttu muualtakin, ja uutta tyyliä haetaan paitsi entistä viileämmiltä tarhanpaikoilta myös vivahteikkuutta vaalivista viljely- ja valmistusmenetelmistä. Esimerkiksi punaviineissä ei ole enää yhtä paljon paksuutta ja savuista tervaisuutta kuin ennen.

Kuohuviinejä ja väkevöityjä viinejä

Etelä-Afrikka valmistaa myös laadukkaita kuohuviinejä, jotka tarjoavat rahalle vastinetta. Ne tehdään usein perinteisellä menetelmällä, jota kutsutaan myös samppanjamenetelmäksi. Sen paikallinen nimi on méthode cap classique. Menetelmä tuo viineihin paahteista vivahteikkuutta.

Perinteikkäisiin tuotteisiin kuuluvat väkevöidyt viinit, jotka lainaavat tyyliään etenkin portviineiltä. Maa on ylpeä myös mietojen jälkiruokaviinien perinteestään.

Viiniturismi Etelä-Afrikassa

Apartheid-rotuerottelupolitiikka päättyi Etelä-Afrikassa 1990-luvulla. Sen jälkeen maan viinien vienti lähti nousuun. Samalla tuotteiden laatu parani. Paikallisista viinitaloista on myös tullut suosittuja turistikohteita.

Maassa on silti yhä paljon eriarvoisuutta, mikä heijastuu viinitalojen työntekijöiden oloihin. Esimerkiksi eettisen kaupan projektit ovat siksi tärkeitä.

Tuotanto-olot kehittyvät

Pohjoismaiset alkoholimonopolit, Alko mukaan lukien, edellyttävät työolojen kehittämistä ja teettävät tarkastuksia viljelyksillä ja tuotantolaitok­silla. Teeman näkyväksi tekeminen on tuottanut tulosta ja on osaltaan johtanut siihen, että monet viinitalot tukevat nykyään työntekijöiden ja lähialueen hyvinvointia.

Myös ympäristökysymykset ovat nouseva painopiste. Koronapandemia on aiheuttanut paljon hallaa Etelä-Afrikan viiniteollisuudelle. Viinien maailmanmarkkina on pienentynyt, ja maa on rajoittanut viinikauppaa merkittävästi – niin vienti kuin viinin myynti kotimaassa kiellettiin vuonna 2020 kahteen otteeseen.

TEKSTI Lasse Pakarinen Kuvat Gettyimages

Etelä-afrikkalaiset viinit Alkon valikoimissa

Alkon myymälöissä ja verkkokaupassa on lähes 300 etelä-afrikkalaista juomaa. Puna- ja valkoviinejä kumpiakin on yli sata, kuohuviinejä lähes 20 ja roseeviinejä yli 10. Tarjolla on myös maan jälkiruokaviinejä. 0,75 litran pulloissa hinnat vaihtelevat vajaasta 7 eurosta useisiin kymmeniin euroihin.

Etelä-Afrikan viinisanastoa

CHENIN BLANC on Etelä-Afrikan viljellyin vaalea lajike. Siitä on käytetty myös nimeä Steen. Ranskalaisperäisen rypäleen tyypillisin piirre on hapokkuus.

ESTATE WINE on tietyn tilan viini, jossa voi olla mukana myös naapureiden rypäleitä, jos ne on viljelty ja valmistettu viiniksi yhdessä. Valmistuksen ja pullotuksen pitää tapahtua tilan kellareissa.

MÉTHODE CAP CLASSIQUE (MCC) on etelä­afrikkalainen termi maassa perinteisellä samppanjamenetelmällä tehdyille kuohuviineille.

PINOTAGE on Etelä-Afrikan oma punainen lajike, joka risteytettiin Cinsault’sta ja Pinot Noirista. Se tuottaa kypsän hedelmäisiä viinejä.

WINE OF ORIGIN (WO) on merkintä määritellyille ja rajatuille viinialueille, jotka menevät osin päällekkäin. WO voi olla Western Capen tapainen iso alue tai vaikka vain viinitarha.