Chile on monipuolinen viinimaa

Chileläiset viinit tunnetaan loistavasta viinien hinta-laatusuhteesta. Monipuolinen viinimaa tarjoaa raikkautta ja luonteikkuutta sekä nipun kestäviä valintoja samassa paketissa.

Chilessä elämänrytmi on rennonletkeä, mutta viinit valmistetaan partaveitsen terävällä tarkkuudella. Ne ovat usein puhdaspiirteisiä, ruokapöydässä monikäyttöisiä ja lisäksi lompakkoystävällisiä. Pitkän ja kapean viinimaan helmet heijastavat kasvavissa määrin alkuperäänsä. Viineistä löytyy luonteikkuutta.

Mitä lähempänä Tyynen valtameren rannikkoa tai vastaavasti korkeammalla Andien vuoriston rinteillä ollaan, sitä viileämpi ja raikkaampi ilmasto on. Meri ja vuoristo vaikuttavat myös lämpötilavaihteluihin yön ja päivän välillä. Viineissä nämä olosuhteet maistuvat raikkautena, eloisana hapokkuutena ja etenkin rannikolla mineraalisina aromeina. Tasamaalla puolestaan aurinko porottaa kuumemmin ja maaperä on pääosin hedelmällisempää. Näillä alueilla viinit ovat muita runsaampia sekä aromeiltaan meheviä ja tummasävytteisiä. Kasvuolot tosin voivat vaihdella suuresti myös alueiden sisällä, joten viineistä löytyy eroavaisuuksia lyhyilläkin matkoilla.

Tilavierailuilla terroir-ajattelu näkyy ja kuuluu. Siinä keskitytään tuomaan esiin tietty rypälelajike, alue ja viinitarha – pullottamaan tietyn kasvupaikan olemus.

Uuden ja vanhan maailman parhaat puolet

Noin 90 kilometriä Santiagon kaupungista pohjoiseen sijaitsee ikoninen Viña Errazuriz. Vuonna 1870 perustettu Chilen vanhin perheomisteinen viinitila tunnetaan laadukkaista viineistään ympäri maailman.

”Hienot viinit ovat tulosta siitä, että kiinnitetään huomiota yksityiskohtiin koko prosessin matkalta aina tarhalta pulloon. Tärkeintä on vuorovaikutus maaperän, ilmaston ja rypälelajikkeen välillä. Sitten tulevat viininvalmistus ja sekoittamistaidot, jotta saadaan tuotettua parasta mahdollista viiniä käytössä olevista rakennuspalasista”, viinintekijä Francisco Baettig kertoo.

Errazuriz yhdistää valtavan määrän perimä- ja tutkimustietoa sekä modernia viininvalmistusteknologiaa. Monimuotoisessa ja leveässä Aconcaguan laaksossa viinitarhat ulottuvat Andien rinteiltä Tyynen valtameren rannikolle. Maaperän ja ilmaston vaikutukset todella maistuvat viineissä.

”Olemme tehneet lukuisia tutkimuksia geologien ja terroir-asiantuntijoiden kanssa saavuttaaksemme maksimaalisen laadun. Haluan yhdistää uuden ja vanhan maailman parhaat puolet: rypälearomien puhtauden ja raikkauden sekä eleganssin ja finessin”, Baettig summaa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Errazurizin Don Maximiano Icon Winery (vas.) ja Tarapacán kartanorakennus.

Chilen ruokakulttuurissa meren antimia ja lihaa

Aurinkoisessa Chilessä meren antimet ovat omaa luokkaansa ja grillit käryävät alati. Liha on todella laadukasta sekä kalat ja äyriäiset ohittamattomia pitkän rantaviivan omaavassa maassa.

”Ruokakulttuurimme on monipuolinen. Meillä on laadukkaita kasviksia, kalaa ja äyriäisiä sekä loistavaa lihaa. Etenkin osterit ja simpukat sopivat upeasti sauvignon blancin kanssa, chardonnay taasen tykkää lohesta. Empanadat (chileläinen piiras) ja grillatut lihat sopivat hienosti cabernet sauvignonin ja carmenèren kanssa. Punalihainen tonnikala ja elegantti pinot noir on kokeilemisen arvoinen yhdistelmä”, Errazurizin Euroopan aluepäällikkö Francisco Bañados vinkkaa.

Perinteet ja teknologia kohtaavat Isla de Maipossa

Vain reilut 50 kilometriä Santiagosta lounaaseen paistattelee vuonna 1874 perustetun Viña Tarapacán El Rosario Estate. Mutkaista yksityistietä taittaessa soljuu Maipo-joki, toisaalla kumpuilevat jylhät Andit.

”Ilmasto on täydellistä Maipo-joen, Andien vuoriston ja viileiden merituulien vuoksi. Tyyni valtameri on vain 40 kilometrin päässä”, pääviinintekijä Sebastián Ruiz kertoo.

Central Valleyn Maipon laaksoa pidetään yhtenä Chilen tärkeimmistä viinialueista etenkin punaviinien saralla.

”Välimerellisen ilmaston ja tuulten ansiosta meillä on hieman viileämpää. Illalla tuulee Andeilta, päivällä mereltä. Lisäksi Maipo-joki raikastaa ilmastoa”, viininviljelystä vastaava Ricardo Rodriguez selventää.

Joessa virtaava vesi on Andien huipuilta sulanutta ja jokilaaksoon valunutta lunta, jota pumpataan kasvukauden aikana tippakastelujärjestelmällä viinitarhoille.

Tutkimuskuoppia ja kestävää kehitystä

Tarapacálla kestävän kehityksen periaatteet ovat suuressa arvossa. Se on muun muassa käynnistänyt oman pienoisvesivoimalansa, joka tuottaa 60 prosenttia viinitilan energiankulutuksesta. Lisäksi Tarapacálla tehdään kovasti töitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi – vaikuttavin tuloksin.

Viiniköynnösten vointiakin tutkitaan tarkasti. Tarhoilla ammottaa maahan kaivettuja calicatoja, eli tutkimuskuoppia.

”Kuoppia on kaivettuna yli 350. Täältä käsin voimme tarkastella muun muassa maaperää ja köynnöksen juurten syvyyttä sekä kosteutta. Tarhoilla on antureita, joista saamme langattomasti tietoa esimerkiksi maaperän kosteudesta ja siten kastelutarpeesta”, Rodriquez kertoo.

20 vuotta viinien parissa työskennellyt Ruiz puhuu hänkin terroir-lähtöisestä ajattelusta ja näkee siinä tärkeän siirtymän maan kehityksessä ja viinityyleissä.

”Tänä päivänä tuottajien ideana on saada aikaan viinejä, jotka ilmentävät alkuperäänsä.”

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Luonnonmukaista ja biodynaamista viininviljelyä

Viinitila Viñedos Emiliana Los Robles on keskittynyt biodynaamisten ja korkealuokkaisten viinien tuotantoon. Se sijaitsee Rapelin viinialueella Colchaguan laaksossa Central Valleyn eteläosassa, Santiagosta noin 150 kilometriä etelään.

Vuonna 1986 perustettu Emiliana lukeutuu maailman isoimpien luomu- ja biodynaamisesti sertifioitujen viinintuottajien joukkoon. Kuten monet chileläiset viinitilat, myös Emiliana ostaa lisäksi rypäleitä sopimusviljelijöiltä.

”Viljelijät alkavat siirtyä luomuun, koska luomurypäleistä maksetaan perinteisesti viljeltyjä paremmin. Näin ollen edesautamme osaltamme chileläisen maatalouden eettistä kehitystä”, viinintekijä Noelia Orts avaa.

Luonnonmukaisen ja biodynaamisen viinintuotannon periaatteet kirvoittavat keskustelua. Orts kiteyttää asian näppärästi.

”Biodynaamisuus on ikään kuin 2.0 versio luomusta. Lähestyminen on kokonaisvaltaisempi. Näemme viinitarhat elävinä organismeina, joissa maaperä, viiniköynnös ja ympäristö työskentelevät tasapainossa siten, että kaikki on yhteydessä kaikkeen. Pyrimme saavuttamaan luonnollisen harmonian.”

Viinintekijä on luonnon assistentti

Melko minimalistisessa viinikellarissa interventio on mahdollisimman vähäinen. Viiniä ei siis tehdä liiaksi.

”Viinintekijänä haluan ennen muuta auttaa luontoa tekemään työnsä. En oikeastaan edes pidä nimikkeestä viinintekijä. Suosin mieluummin termiä luonnon assistentti. Viinitarha on tärkein asia, sieltä tulee kaikki ja luontoa tulee kunnioittaa myös kellarissa”, Orts tunnelmoi.

Kuluttajat suosivat enenevissä määrin luomua ja kestäviä valintoja.

”Ihmisillä on enemmän informaatiota saatavilla, ja he ovat tietoisempia ja kiinnostuneempia siitä mitä syövät ja juovat. Lisäksi ihmisten huoli ympäristöstä kasvaa, ja myös tämä vaikuttaa valintoihin”, Noelia Orts päättelee.

Teksti Kalle Naatula Kuvat viinitilat

Noelia Orts (vas.), Sebástian Ruiz ja Francisco Baettig.