Moselin viinialue on kiehtova ja alati muuttuva

Mosel on sivujoki, joka alkaa Ranskasta Alsacen viinialueelta, kulkee läpi Luxemburgin ja laskee Reiniin Koblenzin kaupungissa Saksassa. Moselin viinialue on maisemaltaan kaunis, ja sen viinit ovat ainutlaatuisia.

Mosel alkaa Alsacen viinialueen takapihalta Vogeesien metsäisiltä länsirinteiltä. Mutkitteleva, lähes 550 kilometriä pitkä joki kulkee suurimman osan matkastaan Luxemburgissa ja Saksassa kapeassa korkeiden rinteiden reunustamassa uomassa. Jokikanjonin keskilämpötila on useita asteita ympäröivää tasankoa korkeampi. Lämpö, joen mutkittelu ja jyrkät etelärinteet mahdollistavat laajamittaisen viiniviljelyn.

Moselin jokialueen viljelyala käsittää noin 10 000 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee Saksassa. Alasta reilu kymmenes on Luxemburgissa ja pieni osa Ranskassa. Joen varrella kolmessa maassa on neljä eri laatuviinialuetta.

Ranskan Moselissa on kaksi viinialuetta

Ranskassa on kaksi todella pientä viinialuetta AC Côtes de Toul ja AC Moselle, joiden tuotanto on elpymässä. Molemmat tuottavat auxerroisvalkoviinejä ja mielenkiintoisia pinot noir -punaviinejä. Laadukkaille kuohuviineille on haettu AC Crémant de Lorraine -tunnusta.

Luxemburgin Moselissa tuotetaan valko- ja kuohuviinejä

Luxemburgin viinitarhat sijaitsevat Moselin ja sen sivujoen Sauerin rannoilla. Tuotanto painottuu valko- ja kuohuviineihin. Kuohuviineistä suuri osa myydään AOC Crémant de Luxembourg -merkinnällä. Parhaat ja kalleimmat niistä ovat vuosikertaviinejä yhdeltä palstalta.

Valkoviinien arvostetuimmat lajikkeet ovat Auxerrois, Pinot Blanc, Pinot Gris ja Riesling. Maultaan viinit ovat usein kuivia, aromikkaita ja miellyttävän hapokkaita. Erikoisuuksia ovat makeat viinityypit vendange tardive ja jääviini vin de glace.

Saksan Moselissa on runsaasti VDP.Grosse Lage -huippuviinejä

Saksassa Moselin merkittävimmät viljelmät sijaitsevat Mittelmoselissa Trierin ja Briedelin välissä. Mittelmoselin ja koko Moselin hallitseva lajike on Riesling. Lajike viihtyy alueen jyrkillä rinne­tarhoilla.

Saksan Mosel tunnetaan raikkaista, aromikkaista ja erittäin hapokkaista valkoviineistään. Hapokkuus on hidastanut Moselissa kuivien viinien tuotannon kasvua muuhun Saksaan verrattuna. Toki kuivien ja puolikuivien viinien osuus tuotannosta lähentelee jo 40:tä prosenttia. Kuivien viinien ohella kuohuviinien tuotanto kasvaa.

Moselin viineihin ovat vaikuttaneet paitsi maku­trendit myös Saksan VDP-tuottajajärjestö. Järjestön huippuviinit ovat kuivia lajike- ja palstaviinejä, jotka myydään merkinnällä Grosses Gewächs.

Lähes kaikki tuottajat valmistavat kuitenkin huippu­palstoiltaan myös makeita viinejä ja käyttävät perinteisiä predikaattimerkintöjä satovuoden mahdollisuuksien mukaan. VDP-järjestö on luokitellut Saksan huippupalstat kahteen tasoon:

VDP.Grosse Lage ja VDP.Erste Lage. Suuren Grosse Lage -määränsä vuoksi Mosel ei – poikkeuksena muista – käytä luokitusta Erste Lage.

Moselin tarhat hyötyvät ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos on vaikuttanut viininviljelyyn Moselissa. Huonoja kylmiä vuosia, jolloin sato ei ehdi kypsyä, ei Moselin alueella enää ole. Ilmaston lämpenemisen vuoksi sadonkorjuuaika on varhaistunut yli kuukaudella. Hylättyjä ylätarhoja on otettu jälleen käyttöön, ja lajikkeeksi on vaihdettu Rivanerin tilalle Rieslingiä. Lämpimille tarhoille on istutettu myös tummia lajikkeita, jotka hyväksyttiin vasta vuonna 1990. Ylätarhat saattavat myös pelastaa katoamassa olevan eisweinin tuotannon. Edellinen eisweinsato on vuodelta 2014.


Teksti ja kuva Jukka Sopenperä