Joko tunnet huimassa nousussa olevat Sisilian viinialueen?

Aurinkoinen Sisilian viinialue on ihanteellinen paikka viinintuotannolle. Saaren kotoperäiset rypäleet tuottavat persoonallisia viinejä, ja yhä useampi viinitalo on siirtynyt luomuviljelyyn. Laatutietoisten tuottajien työ on nostanut saaren viinit aivan uuteen – ja ansaittuun – arvoonsa.

Sisilian viinialueen rypäleitä ja viinit Alkon valikoimassa

Nero d’Avola: Tumma lajike, josta tehdään monipuolisesti erilaisia viinejä. Parhaat punaviinit ovat hedelmäisiä, aromikkaita ja ryhdikkäitä.

Nerello Mascalese: Etenkin Etnan alueen tumma lajike, josta saadaan hienostuneita viinejä, joissa on kukkaista aromaattisuutta ja ryhtiä.

Frappato: Etenkin kaakkoisrannikon tumma lajike, josta saadaan suhteellisen kevyitä ja marjaisan hedelmäisiä viinejä.

Catarratto: Vaalea lajike, jonka viinit ovat raikkaita, melko kevyitä, hedelmäisiä ja kenties mausteisia.

Grillo: Vaalea lajike, joka tuottaa raikkaita, melko kevyitä ja hedelmäisiä viinejä. Mukana voi olla esimerkiksi yrttien ja kukkien aromeja.

Alkon valikoimiin kuulu noin 70 sisilialaista viiniä. Koko viinivalikoima on saatavilla verkkokaupan kautta ympäri Suomen. 

Tutustu sisilialaisiin viineihin

Länsi-Sisilian Menfi elää maataloudesta

Länsi-Sisiliassa sijaitseva Menfi ei ole hullumpi paikka asua. Lähellä kylää on puhdasvetinen ranta, ja aurinko paistaa 300 päivää vuodessa. Kyläläiset elävätkin pitkälti ulkoilmaelämää piknikkeineen ja muine kokoontumisineen.

Menfi elää maataloudesta, ja viinin lisäksi siellä kasvatetaan esimerkiksi oliiveja, artisokkia ja hedelmiä. Viineissä tuotantoa hallitsee Settesoli-osuuskunta, johon kuuluu peräti 2 000 viljelijää. Se on paljon vain 10 000 asukkaan kylässä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Sisiliassa panostetaan nyt omiin lajikkeisiin. Domenico ”Mimmo” De Gregorio sanoo, että viljelijöille maksetaan laadun mukaan.

Myös Sisiliassa osuuskunnat ovat keskeisiä

Osuuskunnat ovat Italian viinintuotannossa perinteisesti tärkeitä. Tuotannon laatuun on investoitu varsinkin 20 viime vuoden aikana, joten osuuskuntien viinien taso on noussut dramaattisesti.

Settesolin tekninen johtaja Domenico De Gregorio sanoo, että koska viljelijöitä on paljon, tasaisen korkean laadun ylläpito vaatii panostusta.

”Meillä on 10 viininviljelyn asiantuntijaa, jotka valvovat viljelyä. Tarhat tarkastetaan sekä ennen sadonkorjuuta että sen aikana, jotta kaikki on tehty oikein. Viljelijöille myös maksetaan laadun mukaan.”

Menfin ympäristön tarhat sopivat hyvin valkoisten lajikkeiden viljelyyn, sillä läheinen meri leudontaa ilmastoa. Lisäksi tarhojen maaperässä on paljon valkoisille lajikkeille sopivaa kalkkia.

Viininvalmistamossa apuna on moderni tekniikka.

”Valkoviinimme ovat raikkaita ja aromaattisia, sillä meillä on tarvittavaa tietotaitoa ja teknisiä valmiuksia. Suojelemme viiniä hapettumiselta ja lämmöltä”, De Gregorio kertoo.

Myös talon punaviineissä painotetaan hedelmäisyyttä ja raikkautta.

Sisilia on ylpeä omista lajikkeistaan

Settesolin osuuskunnan erikoisuuksiin kuuluu, että sen tarhoilla kasvatetaan peräti 32 eri rypälelajiketta. Niistä osa on Sisilian omia, mutta palstoille on tuotu lajikkeita myös muualta.

Mittava lajikkeisto mahdollistaa kokeilut sekoituksilla, minkä lisäksi sadonkorjuu voidaan porrastaa.

”Jos kasvattaisimme vain Sisilian lajikkeita, koko sadonkorjuu olisi elokuun lopulla ja syyskuun alussa. Nyt korjaamme esimerkiksi Pinot Grigion ja Sauvignon Blancin jo elokuun alussa”, De Gregorio valaisee.

Settesoli on halunnut olla lajikkeiden edelläkävijä, joten se alkoi istuttaa kansainvälisiä lajikkeita jo 1970- ja 80-lukujen taitteessa. Tutut ja suositut rypäleet, kuten Syrah tai Chardonnay, nostivat myöhemmin Sisilian viinien arvostusta maailmalla.

Viime aikoina trendit ovat heilahtaneet kotoperäisten lajikkeiden suosimiseen. Settesoli onkin alkanut istuttaa paljon muun muassa Nero d’Avolaa, joka on Sisilian punainen ylpeys.

”Sisilia on ylpeä perinteistään, ja kotoperäiset lajikkeet tuottavat hyvin erilaisia viinejä”, De Gregorio sanoo.

Persoonalliset lajikkeet myös yhdistyvät hienosti saaren ruokakulttuuriin. De Gregorio makustelee, että esimerkiksi Nero d’Avola -lajikkeen viini on mainio pari paahdetulle lampaalle, kevyempi Frappato-rypäle puolestaan sointuu hyvin saaren caponata-kasvispaistoksen kylkeen. Vaaleista ja aromaattisista Grenanico- tai Grillo-lajikkeista tehdyt viinit taas ovat kuin kotonaan merenherkkujen kanssa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Unkarilaistaustaisen Patricia Tothin mielestä Etna on Euroopan ainutlaatuisin viinialue. Capo Milazzo on niemi Sisilian koillisnurkassa.

Sisilia on monipuolisten olosuhteiden saari

Vuoristoisessa Sisliassa on laaja valikoima eri korkeuksien ja maaperien tarhoja, ja myös sateiden määrä vaihtelee saaren eri osissa. Viinintuottajille tämä antaa valinnanvaraa kasvupaikkojen suhteen, joten viinien tyylit vaihtelevat paljon.

Planeta-viiniliike on yksi tuottajista, jotka tekevät nyt kokeiluja saaren eri osissa. Talolla on tarhoja peräti viidellä eri alueella.

”Kaikki alueet ovat erilaisia. Muuten ei olisi järkeä siirtää ihmisiä ja työvälineitä paikasta toiseen”, sanoo Patricia Toth, joka työskentelee Planetalla viinintekijänä.

Esimerkiksi saaren oma Nero d’Avola -lajike tuottaa eri kasvupaikoilla tyystin erilaisia viinejä.

Toth kuvailee, että Menfin savi- ja jokilietemaassa Nero d’Avola tuottaa isoja punaviinejä, joissa on nuorta energiaa ja luumuisuutta. Kaakon Vittoriassa, missä maaperä on vanhaa merenpohjaa ja sen alla kalkkia, viinit ovat kevyempiä, punaisen marjaisia ja muistuttavat Pinot Noir -lajikkeen viinejä. Saaren koillisosassa Capo Milazzossa maa on syvää savea ja kalliota, mikä tuottaa rakenteeltaan paksuja ja tumman marjaisia viinejä, joissa on jopa lihaisaa umamin tuntua.

”Etna on Euroopan ainutlaatuisin viinialue”

Kaikista mielenkiintoisimmaksi kasvupaikaksi Toth nostaa Etnan tulivuoren.

”Etna on tällä hetkellä ainutlaatuisin viinialue koko Euroopassa. Se on vaihtuva alue, jossa vuori on pomo. Se muuttuu päivästä toiseen”, Toth kuvailee. Aktiivisen tulivuoren rinteillä viininviljelyyn vaikuttavat esimerkiksi tuhkalaskeumat ja laava.

Vulkaaninen maaperä on rakenteeltaan harvaa, joten se ei sido juurikaan vettä. Myös korkeuserot vaikuttavat merkittävästi viininviljelyyn. Köynnökset joutuvat pinnistelemään juuri sopivasti, jolloin ne kypsyttävät aromaattisen sadon. Alueen perinteiset rypäleet tuottavat nyt hienoja viinejä. Toth kertoo, että punaisesta Nerello Mascalesesta tehdään hieman Piemonten nebbioloviinejä muistuttavia kukkaisen aromaattisia, tanniinisia punaviinejä. Ennen aliarvostettu valkoinen Carricante taas tuottaa pitkäikäisiä valkoviinejä.

Toth korostaa, että laadun nousu on Sisiliassa iso trendi.

”Sisilia on noussut laatuviinien tuottajaksi viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt keskitytään yksityiskohtien hiomiseen.”

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Stefano Girellin mukaan luomutuotanto on helppoa Sisiliassa ilmaston ansiosta.

Sisilian ilmasto on täydellinen köynnöksille

Sisilian kaakkoisosan Vittoriassa Santa Tresa -viinitalon omistava Stefano Girelli tekee viiniä jo kolmannessa polvessa. Hän ei kuitenkaan ole kotoisin saarelta, vaan muutti sinne vuonna 2001 Pohjois-Italian Trentinosta.

”Sisilia on täydellinen paikka kasvattaa rypäleitä”, Girelli hehkuttaa.

Saaren sateet saadaan talvella, kesällä on kuivaa ja aurinkoista. Tuulet ovat suosiolliset, sillä tasainen tuulenvire pitää köynnökset terveinä. Nämä olosuhteet tekevät myös luomuviljelyn helpoksi.

Haasteena on kuumuus, joka voi joskus olla liiallistakin etenkin Sirocco-tuulen puhaltaessa Afrikasta. Viinitarhojen lehvästöä hoidetaan siksi huolellisesti niin, että köynnösten lehdet suojaavat kypsyviä rypäleitä suoralta auringonvalolta. Joskus mikään ei kuitenkaan auta, ja yöaikaankin korkealla pysyttelevät lämpötilat saattavat pahimmillaan kuivattaa rypäleet köynnöksiin.

Vaikka Etna saattaakin olla Sisilian puhutuin viinialue, Vittorian alueella tehtävä punainen cerasuolo di vittoria -viinityyppi oli Sisilian ensimmäinen, joka nostettiin Italian viinien korkeimpaan DOCG-laatuluokkaan. Tuotantoalue on pieni, joten viiniä tekee vain parikymmentä tuottajaa.

”Cerasuolo di vittoria on ilmiömäinen viini. Siinä yhdistyy Frappato-rypäleen hedelmäisyys ja Nero d’Avolan rakenne”, Girelli kehaisee.

Luomuviljely on Sisiliassa helppoa

Girelli viljelee Santa Tresan tarhoja luomumenetelmin, ja talolla on ollut luomusertifikaatti jo 10 vuoden ajan. Sisilian ilmastossa luomutuotanto on helppoa, mutta Girellin tapauksessa kyse on laajemmasta ajattelutavasta.

”Meidän täytyy pitää huolta planeetastamme, ja perimmäinen tavoitteeni on jättää paikka parempaan kuntoon, kuin missä se oli”, Girelli sanoo.

Girellin mukaan luomu on paljon muutakin kuin torjunta-aineiden välttämistä. Santa Tresan tarhoilla tuetaan koko ekosysteemiä, joten esimerkiksi köynnösten väleihin jätettävät heinät ja ympäröivä luonto saavat vaikuttaa tarhojen olosuhteisiin.

Ainutlaatuisen luonnon kasvattamat rypäleet tuottavat Girellin mukaan persoonallisia viinejä. Köynnökset kasvavat vahvempina, ja niiden rypäleissä on luonnetta, esimerkiksi kuoret kehittyvät tavallista paksummiksi. Persoonallisuutta vaalitaan myös viinivalmistamossa hellävaraisilla menetelmillä.

”Huonoista rypäleistä ei voi tehdä upeaa viiniä, mutta hyvistäkin rypäleistä voi tehdä helposti huonoa viiniä”, Girelli summaa.

Teksti Lasse Pakarinen, kuvat viinitilat