Uuden-Seelannin aromikkaat viinit

Marlborough’n sauvignon blanc on valloittanut viininystävien sydämet ja nostanut Uuden-Seelannin koko viinimaailman tietoisuuteen häkellyttävän nopeasti.

On uskomatonta, kuinka nopeasti Uuden-Seelannin ja erityisesti Marlborough’n alueen viinit ovat valloittaneet maailman. Cloudy Bayn viininviljelijän Jim Whiten ja viinintekijä Tim Heathin mukaan voittokulun avain on ollut sauvignon blanc.

”Tilamme perustaja David Hohnen työskenteli 1970-luvulla australialaisella viinitilalla. Hän tapasi maanmiehiään, jotka toivat mukanaan Marlborough’n rypäleistä tehtyä sauvignon blancia. David maistoi ja tiesi heti, että viinissä oli jotain erityistä”, Heath kertoo.

”Sauvignon blancissa oli makuja ja aromeja, joita hän ei ollut koskaan aiemmin tavannut kyseisen rypäleen kohdalla. Hedelmäisyyttä ja uudenlaista harmoniaa.”

Hohnen muutti salaperäisen viinin perässä takaisin kotimaahansa ja vakuuttui yhä enemmän Marlborough’n potentiaalista. Vuonna 1985 hän otti suuren riskin ja perusti Cloudy Bayn alueen ensimmäisten viinitilojen joukossa.

”Ensin istutettiin monia rypälelajeja ja kokeiltiin vähän kaikkea. Ne olivat jännittäviä aikoja. Oli kuitenkin nopeasti selvää, että sauvignon blancissa oli sitä jotain.”

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Maailman parasta sauvignon blanc -viiniä

Marlborough’n sauvignon blancit on valittu useampaan otteeseen maailman parhaiksi. Tätä nykyä alueelta löytyy yli 19 000 hehtaaria kyseistä rypälelajiketta, ja huikeat 86 prosenttia koko maan viiniviennistä on sauvignon blancia. Rypäle on nostanut Uuden-Seelannin koko viinimaailman tietoisuuteen.

”Marlborough’n sauvignon blancin tunnistaa, vaikka ei olisi juuri viineihin perehtynytkään. Vihreiden aromien lisäksi niistä löytyy aina trooppisia hedelmiä, sitrusta ja yrttejäkin”, Tim Heath sanoo ja pyörittelee viiniä lasissaan.

”On taikaa, kun viinin yhdistää kampasimpukoihin, joita Marlborough’n rannikko tarjoaa runsaasti. Suoraan merestä suuhun ja sauvignon blancia kyytipojaksi. Sen parempaa ei olekaan.”

Cloudy Bay on nykyisin yksi Uuden-Seelannin tunnetuimmista ja arvostetuimmista viinintuottajista. Heathin mukaan salaisuus on viinien rakenteessa ja makujen tasapainoisuudessa.

”Me pyrimme välttämään ääripäitä ja liian voimakkaita makuja. Tavoittelemme mielenkiintoista suutuntumaa, harmoniaa ja puhtautta.”

Viileän alueen rypäleen täydellinen ilmasto

Spy Valley on vuonna 2002 perustettu perhetila, jonka käsittää noin 250 hehtaaria viiniviljelyksiä. Veljekset Bryan ja Jan Johnson ottivat mittavan riskin 1990-luvun lopussa ostaessaan yli 300 hehtaaria viljelykelvottomaksi määriteltyä maata.

”Aluksi homma oli hakuammuntaa. Istutettiin monia lajikkeita ja kokeiltiin, mikä toimii”, vuodesta 2005 lähtien Spy Valleyn viinintekijänä toiminut Paul Bourgeois kertoo.

Ilmasto osoittautui täydelliseksi viileän alueen rypäleille.

”Kasvukauden keli kypsyttää rypäleet tavalla, joka synnyttää mielenkiintoisen makupaletin. Päivällä on pitkään aurinkoista ja lämpöä 20–25 astetta, mikä tuottaa rypäleisiin hedelmäisiä aromeja. Kirpeämmät ja vihreämmät maut muodostuvat öisin, jolloin lämpötila laskee 5–10 asteeseen.”

Spy Valleyn huippumoderni päärakennusta ei aivan heti viinitilaksi tunnista.

”Rakennuksen seinässä on morsekoodia, kuten kaikissa pulloissammekin. Tila on saanut nimensä lähellä sijaitsevalta hallituksen vakoilutukikohdalta, ja teema on sen mukainen”, viinintekijä Paul Bourgeois kertoo myhäillen.

”Brändiimme liittyy mystisyys, mutta emme pidä salaisuuksia. Marlborough on menestynyt viinialueena juuri siksi, että alueen viinitilat ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä ja kehittäneet toimintaa yhdessä. Se on ollut nuoren viinimaan ainoa mahdollisuus.”

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Vasemmalta oikealle: Satu Lappalainen, Jim White, Tim Heath ja Paul Borgeois.

Maaperän merkitys Uuden-Seelannin viinien makuun

Erityisesti sauvignon blanc, chardonnay ja pinot noir osoittivat jo ensimmäisissä vuosikerroissa suurta potentiaalia. Taikoja alkoi kuitenkin tapahtua vasta, kun tilalla alettiin kiinnittää huomiota maaperään.

”Pikkuhiljaa aloimme ymmärtää eroja maassa, johon olimme istuttaneet. Laakso on entistä jokipohjaa, jonka maaperässä on hurjia vaihteluita. Saman lajikkeen rypäleet, joiden välillä on kaksikymmentä metriä, saattavat maistua aivan erilaisilta.”

Spy Valley on kehittänyt maaperäpohjaista ajattelua niin pitkälle, että nykyisin sen viiniviljelmät muistuttavat tilkkutäkkiä. Jokaisen alueen kasvien ja rypäleiden hoitaminen on mietitty tarkkaan erikseen.

”Maistelen jokaisen alueen rypäleitä ja päätän jokaisesta erikseen, milloin ne kerätään. Teemme joka vuosi kahdeksankymmentä eri sauvignon blancia, joista sitten sekoitamme lopullisen viinin. Lopputulokseen käytämme lähes aina kaikkia”, Paul Bourgeois sanoo ja hypistelee köynnöksen juuresta nappaamaansa maata sormissaan.

”Viinistä tulee eleganttia ja raikasta, mutta silti siitä löytyy Marlborough’lle ominainen hedelmäisyys.”

Spy Valleyssa kasvatetaan kahdeksaa eri rypälelajiketta. Sauvignon Blanc on luonnollisesti suurin lajike, mutta Bourgeois haluaa nostaa esiin myös Pinot Noirin.

”Olemme tehneet paljon töitä kyseisen viinin kanssa ja se on tuottanut tulosta. Uskon, että Marlborough’n seuraava iso juttu on juuri Pinot Noir.”

Suomalainen perusti viinitilan Uuteen-Seelantiin

Keskeltä rypäleviljelyksiä kuuluu selkeää suomea. Vicarage Lane -tilan omistaja Satu Lappalainen syöttää naapurin lampaita viininlehdillä.

”Lampaat rakastavat viiniköynnöstä. Talvella ne pääsevät tarhoillemme ja pitävät huolta ruohonleikkuusta ja rikkaruohojen kitkemisestä.”

Kun Lappalainen työskenteli vuonna 2000 Jyväskylän rallissa, hän erotti juuri ja juuri punaviinin valkoisesta – jos sai pitää silmät auki. Hän ei ikimaailmassa kuvitellut päätyvänsä viinitilalliseksi Uuteen-Seelantiin. Sitten hän tapasi John Kennardin, maailmanluokan uusiseelantilaisen rallikartturin, ja se oli menoa.

”Oli vuosi 2002 ja John oli käymässä kotonaan. Heräsin keskellä yötä puhelimen ääneen. John ilmoitti innostuneena ostaneensa meille viinitilan. Emme olleet koskaan edes puhuneet mistään sellaisesta. Toivotin hyvät yöt ja jatkoin unia”, Lappalainen muistelee.

Vuonna 2003 pariskunta muutti seitsemän ja puolen hehtaarin tilalleen kesätöihin.

”Tarkoitus oli asua Uudessa-Seelannissa vain se kesä ja palata Eurooppaan. Kesätyö on kestänyt nyt neljätoista vuotta.”

Pariskunta on opetellut kuluneiden vuosien aikana viininkasvattamisen salat. Vicarage Laneksi ristitty tila tuottaa nykyisin viittä eri viiniä, lippulaivana tietenkin sauvignon blancia. Lähes kaikki viini viedään Suomeen.

Uuden-Seelannin sauvignon blanc, merenelävät ja muikut

Kysymys Marlborough’n ruokakulttuurista saa Lappalaisen naurahtamaan.

”Tämä on nuori valtio ja vielä nuorempi viinimaa. Omaa ruokakulttuuria ei sinänsä ole, vaan täällä nautitaan muiden maiden parhaista paloista”, hän sanoo silmäkulmiaan pyyhkien.

”Saarivaltiossa kun ollaan, merenelävät ovat tietty ihan ehdoton juttu. Itse yhdistän sauvignon blancin simpukoihin, jotka ovat täällä todellista lähiruokaa. Jos merenelävät eivät sytytä, vuohenjuusto-päärynäsalaatti on ihan ehdoton. Ja Suomessa muikut.”

Vaikka viinitilan omistaminen toisella puolen maailmaa ei ollut Lappalaisen alkuperäinen suunnitelma, nyt hän ei vaihtaisi sitä mihinkään. Savolaiset sukujuuret omaava Lappalainen on rakastunut niin viininviljelyyn kuin Marlborough’n alueeseenkin.

”Tämä on jokaisen luontoa ja ulkona liikkumista rakastavan paratiisi. On veneilyä, kalastusta, maastopyöräilyä ja tietty maailman upeimpia patikointireittejä”, Lappalainen luettelee.

”Jokaisen pitäisi käydä Marlborough Soundsilla, jotka ovat meriveden valtaamia jokilaaksoja. Maisemat ovat kuin toisesta maailmasta. Ihan kuin Marlborough’n viinitkin.”

Teksti Malla Murtomäki Kuvat iStockphoto, Mikko Huisko

Uuden-Seelannin Marlborough'n tärkeimmät rypäleet

  • Sauvignon Blanc: Uuden-Seelannin ykköslajike, joka tuottaa hapokkaita ja raikkaita viinejä. Niiden tyyppiaromeina on trooppinen hedelmäisyys, mustaherukkaisuus ja mustaherukanlehtisyys, mikä erottaa ne muista sauvignon blanceista.

  • Pinot Noir: Uuden-Seelannin toiseksi viljellyin rypäle, joka on luonnostaan vähemmän tanniininen kuin monet muut tunnetut lajikkeet. Viileässä ilmastossa Pinot Noiriin kehittyy hyvä ja tasapainoinen hapokkuus. Pinot Noirista löytyy hentoa vadelmaa, kirsikkaa ja luumua. 

  • Chardonnay: Suosittu rypäle, joka saa viileän ilmaston ansiosta sitruksisia ja raikkaita aromeja. Maku on ihanan mineraalinen ja kevyt.

  • Pinot Gris: Pinot Gris tunnetaan makurikkaana ja jopa mausteisena rypäleenä. Viinissä korostuvat omena, päärynä ja sitrushedelmät.

  • Riesling: Alueen viileä ilmasto suosii Rieslingiä, ja viiniin kehittyy upeita sitruunan ja limen aromeja.

Alkon valikoimassa on noin 50 Marlborough’n alueen viiniä. Näistä valtaosa on valkoviinejä, loput punaviinejä, roseeviinejä ja kuohuviinejä. Hintahaitari ulottuu alle kymmenestä noin kolmeenkymmeneen euroon.


Lue myös toimittaja Jukka Sinivirran kokemuksia Marlborough’n viinialueelta