Uuden-Seelannin viinit ovat eloisia ja moni-ilmeisiä

Kaukaisen Uuden-Seelannin saarivaltion viinit ovat tulokkaita viinimaailmassa, mutta ne hurmaavat eloisuudellaan ja herkällä moni-ilmeisyydellään. Eteläsaaren pohjoisosassa sijaitseva Marlborough’n alue tuottaa valtaosan koko Uuden-Seelannin viineistä.

Se oli kotimainen rapukausi, joka toi lopullisesti lasiini Uuden-Seelannin viinit, eritoten sauvignon blancin. Nimittäin Marlborough’n alueen eloisat, rakenteiset ja vivahteikkaat valkoviinit hivuttautuivat ostoslistalleni oman rannan rapujen määrän kasvaessa. Eikä kyse ollut vain rypälelajikkeesta, vaan viinien herkkyydestä ja tasapainosta.

Niinpä mieleeni hiipui halu vierailla Uudessa-Seelannissa, joka on outo maa viinintuottajaksi. Maan merkittävä viinintuotanto alkoi vasta 1980-luvulla sen tärkeimmällä alueella Marlborough’ssa.

Pieni viinimaa voi kilpailla vain laadulla

Eteläinen sijainti takaa viiniköynnöksille paljon valoa, mutta Tyyni valtameri tekee öistä viileitä ja antaa rypäleille raikasta hapokkuutta. Vuoret puskuroivat pilviä pitäen sademäärät pieninä. Katselemme Jackson Estaten viinintekijän Matt Patterson-Greenin kanssa rinteille istutettuja Pinot Noir -köynnöksiä. Taskumaisten palstojensa ansiosta niillä on oma mikroilmastonsa. Suurin osa köynnöksistä täällä on kuitenkin istutettu tasamaalle.

”Tasamaa sopii hyvin Sauvignon Blancille ja koneelliselle korjuulle. Ihmisiä on vaikea houkutella poimimaan rypäleitä aamuyöstä”, Patterson-Green toteaa.

Viinintekijä muistuttaa, että nuoren viinimaan on oltava luova. Neljäkymmentä vuotta sitten Marlborough'n viinialuetta ei käytännössä ollut olemassa, nyt se tuottaa kolme neljäsosaa koko Uuden-Seelannin viineistä.

"Meillä ei ole aavistustakaan, mikä on tilanne seuraavan neljän vuosikymmenen kuluttua. On pakko olla innovatiivinen."

Maistamme Jackson Estaten viinejä jättiläismäisen eukalyptuksen varjossa, joka näkyy talon tunnuksena viinien etiketeissä. Aivan puun vieressä kasvaneista köynnöksistä valmistettu viini on kuin eurooppalaisen hienostunut versio Sauvignon Blancista. Erityisen innoissaan Matt Patterson-Green on Pinot Noir -punaviineistään, jotka ovat tavallaan Jackson Estaten lempilapsia. He uskovat niiden voivan löytää vahvan jalansijan markkinoilla, joilla asiakkaat hakevat laadukasta Pinot Noiria ja ovat valmiit maksamaan siitä hyvän hinnan, mutta eivät aivan Bourgognen parhaimmiston tähtitieteellisiä hintoja.

Tuulikoneita tarvitaan suojaamaan kukintoja

Kierros Cloudy Bayn viinitarhoilla täydentää kuvaa alueen tarhoista. Vanhimmat köynnökset ovat 25-vuotiaita, ja alue laajenee kovaa vauhtia. Viinitarhojen päällikön Matt Dugganin mukaan tavoitteena on kuitenkin pitää pieni valikoima erittäin laadukkaana. 

Tarhoissa riittää ihmeteltävää, kuten esimerkiksi pienet tuulimyllyjä muistuttavat tuulikoneet. Niillä sekoitetaan hallan uhatessa eri ilmakerrokset kukintojen suojelemiseksi.

”Meillä ei ole vielä tarpeeksi tuulikoneita. Viime kaudella jouduimme käyttämään satoja tuhansia dollareita helikoptereihin, jotka tekevät samaa työtä. Niitä pörrää täällä joskus sellainen määrä, että alue muistuttaa Vietnamin sodan taistelukenttää”, Duggan kertoo.

Cloudy Bayn viinintekijä Dan Sorrel johdattaa minut kellarikierrokselle ja maistattaa näytteitä tynnyreistä ja tankeista. Eroja ei tarvitse etsiä.

”Käytämme jokaisen pienen palstan erikseen ja seuraamme tarkkaan niiden kehitystä. Haluamme vain tietyn viipaleen hedelmäaromeista. Sen vuoksi korjuun aloittamisen ajankohta kullakin tarhalla on yksi vuoden tärkeimpiä päätöksiä. Haemme viineillemme viinillisyyttä, eleganssia, rakennetta ja suhteellisen pitkää ikää”, Dan Sorrel kertoo.

Pruuvihuoneessa vuoden 2005 magnumpullo kuohuviiniä saa minut hihkumaan. Huomattavan laadukas kuohuviini on täällä totta ja mahdollista.

"Sokkona maistaessaan ihmiset ihmettelevät, mikä tämä erinomainen samppanja on. Emme kuitenkaan pyri tekemään kuohuviinistämme samppanjan kopioita, vaan uskomme omaan tyyliimme ja omiin tarhoihimme. Laatu voi olla yhtä hyvä. Tietysti opimme mielellämme samppanja-alueen kokemuksista ja ymmärryksestä.”

Marlborough’n laaksojen vaikutus rypäleisiin

Kim Crawfordin Tom Maling vie meidät pitkälle kierrokselle tutustumaan Marlborough’n eri laaksojen kokonaisuuteen. Marlborough’ssa sijainti, kaltevuus, eri lämpötilat, rinteiden, valtameren, tuulen ja hallan vaikutus sekä tietenkin maaperän vaihtelu antavat kaikki omat piirteensä rypäleisiin.

”Samppanja on meidän suuri sankarimme, sillä se on tunnettu esimerkki viinistä, joka syntyy sekoittamalla”, Tom Maling selittää maistaessamme eri alueiden viinejä laboratoriossa.

Laseissa awatere, blind river, southern valleys, waihopai, central wairau, lower wairau ja rarangi asettuvat kaikki eri paikoille hedelmä- ja yrttiaromien nelikenttään. Pruuvin lopuksi saan tehtäväksi sekoittaa talon lippulaivaa muistuttavan viinin pöydän näytteistä. Ymmärrän jälleen paremmin, miten rakenteinen, monimuotoinen ja eloisan aromikas sauvignon blanc syntyy.

Marlborough on myös ruokaparatiisi

Hyvien viinien lisäksi Marlborough tarjoaa erinomaista ruokaa. Brancott Estate Heritage Centren korkealla rinteellä sijaitsevassa ravintolassa keskellä viinitarhoja näkymät ovat huikeat ja ruoka erinomaista.

Viinialueelta voi poiketa välillä muuallekin, esimerkiksi Havelockiin, jossa kaksi vuosikymmentä toiminut The Mussel Pot tarjoaa mainion simpukoiden maistelulautasen kahdelle hengelle. Parhaat palat ovat grillatut ja savustetut vihersimpukat. Rannassa on runsaasti kalastusaluksia, jotka keräävät näitä herkkuja koko maailman tarpeisiin.

Ravintola Arbour on seudun houkuttelevin paikka illalliselle. Varaamme pöydän pitkälle maisteluillalliselle. Kahdeksan ruokalajin juhla on parhaimmillaan maailmanluokkaa. Nautimme illallisella suomalaisen Satu Lappalaisen ja hänen rallia ajavan miehensä kotimaisessa valikoimassakin tuttuja Vigarace Lanen viinejä.

Suomalaisen viinintekijän Outi Jakovirran viinit Julicher Estatessa Pohjoissaaren Martinboroug’ssa jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta hyvillä matkoilla jää aina jotain seuraavaan kertaan.

Teksti Jukka Sinivirta, kuvat Päivi Sinivirta