Chat
Iltapäiväteen eli traditional afternoon tea -perinne sai alkunsa Isossa-Britanniassa viktoriaanisena aikana 1840-luvun alussa. Ajan tapoihin kuului nauttia päivässä vain kaksi ateriaa: aamiainen – tosin brittiläisen tukeva sellainen – varhain aamulla, ja päivällinen noin kello kahdeksan aikaan illalla.
Aterioiden väli oli pitkä, ja Bedfordin herttuatar Annan kerrotaan tilanneen iltapäivän hiukopalaksi salaa teepannun ja kevyttä syötävää huoneeseensa. Pikkuhiljaa hän alkoi kutsua ystäviään jakamaan teehetken kanssaan. Nämä teehetket osoittautuivat yläluokan parissa suosituiksi, ja tapa alkoi levitä seurapiireissä. Ajan mittaan iltapäiväteestä tuli silta aterioiden välillä, ja se oli itsessään pikkuinen ateria.
Kello viiden tee onkin iltapäivätee
Teeseremonian suosio räjähti uusiin mittasuhteisiin sen jälkeen, kun kuningatar Victoria alkoi osallistua teevastaanotoille. Yleensä vastaanotot pidettiin kello neljästä seitsemään. Suomeen tarttunutta termiä ”kello viiden teetä” ei itse asiassa ole olemassakaan. Britit puhuvat vain iltapäiväteestä.
Tyypillistä oli, että vieraat saapuivat ja lähtivät omien aikataulujensa mukaan. Ei ollut harvinaista, että kutsuttuja oli jopa pari sataa.
Skonssit teepöytiin vasta 1900-luvulla
Kuningatar Victorian aikoihin iltapäiväteen rituaalit ja tarjottavat alkoivat muodostua sellaisiksi, kuin me ne nykyään tunnemme. Asiaan kuului kaunis kattaus. Teeastiasto oli valmistettu ylellisestä hopeasta tai luuposliinista, ja sen kuviointi oli käsityötaitoa parhaimmillaan. Syötävät tarjoiltiin perinteisesti useampikerroksiselta kakkutelineeltä. Pöytä- ja lautasliinat olivat kauniisti kirjailtuja, ja tyypillisesti teetä nautittiin nojatuoleissa istuen.
Klassinen iltapäiväteen menu ei alun perin sisältänyt skonsseja, vaan ne ovat vasta 1900-luvun keksintö. Sen sijaan suupaloiksi (fingers) leikatut voileipäset kurkkutäytteineen ovat aina kuuluneet tarjottaviksi teen ohella. Lisäksi teen kanssa on tavattu tarjota kuohkeaksi vatkattua kermaa, hilloa sekä erilaisia leivoksia, kakkuja ja pikkuleipiä. Iltapäivätee ei ollut mitään tiettyä teelaatua, vaan sen voi valita makunsa mukaan.
Työväenluokan tuhti high tea
Työväenluokalla ei ollut varaa hauduttaa päivittäin posliinipannullista teetä, sillä tee oli pitkään varsin kallis ylellisyystuote. Työssäkäyvillä ei myöskään ollut yläluokan joutilaita iltapäiviä. Työväenluokan kodeissa kehittyikin niin sanottu high tea, joka juotiin vasta töiden jälkeen kotona noin kello kuusi. On sanomattakin selvää, että pelkällä kurkkuvoileivällä ei tehdastyöläisen nälkä lähtenyt. Siksi tyypillinen high tea sisälsi teemukillisen lisäksi kunnon aterian.
Myöhemmin yläluokka kehitti oman versionsa high teasta. Se oli sekoitus iltapäiväteen rituaalia ja tuhdimpaa ateriaa, joka saatettiin tarjoilla kylmänä, jos palvelusväki oli poissa. On epäilty, että high tea -termi juontuu siitä, että se juotiin pöydän ääressä, kun taas afternoon tea nautittiin matalammilla lepotuoleilla tai sohvalla istuen.
Edullisin ja kevein klassisista teehetkistä on cream tea, joka teen lisäksi sisälsi vispattua kermaa, hilloa ja teeleipiä.
Brittiläinen teeperinne voi hyvin
Helena Petäistö kertoo Tee teematka -teoksessaan, että brittien into juoda teetä alkoi hiipua 1980-luvulla, mutta samalla perinteisen teeseremonian perinne alkoi osoittaa elpymisen merkkejä. Brittiläisistä teehuoneistakin vain pieni osa tarjoili haudutettua teetä pussiteen sijaan.
Nykymaailmassa ihmisillä ei ole juuri mahdollisuutta käyttää jokaista iltapäiväänsä teen äärellä seurusteluun, mutta teeperinne voi hyvin. Tänä päivänä iltapäivätee on suosittu tapa juhlistaa erityistä päivää, esimerkiksi loman alkua tai syntymäpäivää. Useat korkealaatuiset hotellit ja kahvilat niin Britanniassa kuin ympäri maailmaa tarjoilevat eritasoisia ja -teemaisia iltapäiväteekattauksia.
Teetä ja samppanjaa
Perinteisen iltapäiväteen kanssa ei ole perinteisesti nautittu teetä väkevämpää. Nykyään kuitenkin monien kansainvälisten hotelliketjujen iltapäiväteen aluksi tarjoillaan lasillinen samppanjaa, klassikkococktail tai vaikkapa trendikäs alkoholiton mocktail. Tyypillisesti cocktail on iltapäivään sopivan kevyt ja usein kuohuviinipohjainen, kuten vaikkapa mimosa tai ikiklassikko bellini.
Suomessa iltapäiväteetä tarjoilevat esimerkiksi Salutorget, Ekberg ja Kämp Brasserie Helsingissä, Cafe Monarch Turussa ja Moro Sky Bar Tampereella.
Lähteet: Helena Petäistö: Tee teematka. Tammi 2008.
