Sadonkorjuujuhlassa maistuvat kurpitsa ja juurekset

Kekri tuo syksyyn katkoksen lyhtyjen tuikkeella ja värikkäillä kattauksilla. Kekriä voi juhlia kotimaisin eväin tai lainata vaikkapa halloween-vaikutteita.

Lämminhenkinen juhla katkaisee arkea syksyn pimenevien viikkojen aikana, joten kekrille on yhtä suuri tarve kuin sille oli aikoinaan maatalousyhteiskunnassa. Loppusyksyllä juurekset ovat meheviä, syksyn sienisato hyvin tallella ja kotimaiset omenat maukkaita. Näistä aineksista kelpaa loihtia kekripäivällinen sadonkorjuun hengessä.

Kekri kestää koko lokakuun

Kekrin aika alkaa arkkienkeli Mikaelille omistetusta mikkelinpäivästä 29. syyskuuta ja se kestää marraskuun alun pyhäinpäivään saakka, joten omat kekrijuhlatkin voi vapaasti ajoittaa tuonne välille. Kekrijuhliin kuului ennen tärkeänä osana ruoka – nälkäiseksi jääminen oli huono enne. Juhlapöytään sopivat punajuuret, lantut ja muut tutut juurekset, jotka saavat lisämaustetta bataatista, palsternakasta ja omenasta sekä sienistä.

Maatalousyhteiskunnassa kekri ajoittui aikaan, jolloin sato oli korjattu ja karja siirretty suojaan, joten maatalojen työntekijät pitivät ansaittua lomaa.

Oranssi kurpitsa tuo halloween-henkeä

Suomalaiseen sadonkorjuujuhlaan voi lainata vaikutteita halloweenista, joka kulkeutui Yhdysvaltoihin irlantilaisten mukana. Oranssista talvikurpitsasta saa kekrijuhlaan halloween-henkisen pöytäkoristeen joko naamioksi koverrettuna tai sellaisenaan, mutta siitä saa myös värikkään keiton.

Kekriin on vuosisatojen mittaan sekoittunut eri kulttuurien perinteitä ja sekä pakanallisia että kristillisiä piirteitä. Kekri on myös lainannut joitakin perinteitään joululle, sillä aikoinaan maataloissa kierteli kekripukki, jolla oli päällään nurinpäin käännetty turkki ja tuohinaamari.

Luo myös näistä ruokatrendeistä