Näin yhdistät punaviinin ruokiin – lue asiantuntijan neuvot!

Millainen punaviini sopii millekin ruoalle? Entä miten perusmaut vaikuttavat viinin makuun? Lue asiantuntija Anri Lindströmin vinkit ja nauti maittavista makupareista.

Punaviini ja ruoka – opi yhdistämisen muistisäännöt

  1. Paikallisuuden periaate toimii aina. Aikojen saatossa hioutuneet makuparit ovat klassikoita syystä. Kokeile esimerkiksi Burgundin pataa ja alueen terhakkaan hapokasta pinot noiria.

  2. Samankaltaisuus ruoassa ja viinissä tukee molempia: valitse esimerkiksi aromikkaalle annokselle aromikasta viiniä ja kevyelle kevyttä.

  3. Valmistusmenetelmä ja lisukkeet vaikuttavat ruoan olemukseen ja viinivalintaan pääraaka-ainetta enemmän. On täysin eri asia, onko lautasella kermainen sienipasta vai mausteinen arrabiata.

  4. Viinikin voi olla lisuke – esimerkkinä hirvipaisti ja puolukkahillo. Makupari on mainio, mutta makea puolukkahillo kuivattaa punaviinin. Jätä siis puolukat pois lautaselta. Valitse kyytipojaksi ranskalainen Beaujolais Cru - tai Côtes du Rhone -punaviini, joista molemmista löytyy marjaisuutta ja riistalle passaavaa aromikkuutta.

  5. Punaviinin tanniinit sitoutuvat tummien lihojen raakoihin proteiineihin, jolloin viinin hedelmäisyys korostuu. Läpikypsät sekä vaaleat lihat puolestaan pitävät kevyemmistä ja tanniineiltaan pehmeistä punaviineistä.

  6. Vivahteikkaalle punaviinille kannattaa valita selkeäpiirteinen ruokaseuralainen. Näin annos ei jyrää luonteikasta ja moniulotteista viiniä, ja molemmilla on tilaa maistua.

  7. Tuntoaisti näyttelee huomattavaa osaa ruoan ja viinin yhdistämisessä. Esimerkiksi mausteinen ruoka korostaa viinistä mausteisuutta ja alkoholin lämmittävyyttä. Valitse siis itämaisen keittiön antimille mehukkaan marjainen ja aromikas punaviini. Nappivalintoja ovat viileän ilmaston chileläinen carménère tai hieman viilennetty australialainen grenache.

Paras punaviini kasvisruoalle, lihalle, kalalle ja juustoille

Teimme punaviinin valinnasta helppoa. Valitsimme täsmäviinit täyteläiselle kasvisvuoalle, pihville, uunilohelle ja juustopöydälle.

1. Kasvisruoalle

Legendaarinen lohturuoka Melanzane alla Parmigiana ja aromikas, yrttinen sekä mausteinenkin punaviini Itävallan Burgenlandin tai Etelä-Italian Sisilian viinialueiden alkuperäislajikkeista ovat toisiaan tukeva yhdistelmä.

2. Lihalle

Paistettu tai grillattu tumma liha medium-kypsänä pihvinä on monen punaviinin kumppani. Laadukkaalle pihville oikeutta tekevät raikas vihersalaatti tai maalaisranskalaiset. Valitse pihville makusi mukaan mehevä malbec, napakka nebbiolo tai cabernet sauvignon, mausteinen syrah tai rustiikkissävytteinen portugalilainen sekoitepunaviini.

3. Kalalle

Myös kalat löytävät punaviineistä kaverin. Kokeile uunilohen ja simppelin salaatin kylkeen raikkaan marjaista ja hapokasta gamayta, Ranskan Beaujolais’ta tai pinot noireja ympäri maailmaa.

4. Juustoille

Suolaiset ja kovat, pitkään kypsytetyt juustot saavat monet viinit laulamaan. Esimerkiksi ikääntynyt, vivahteikas ja kehittynyt Bordeaux’n alueen punaviini ja pari kolme vuotta kypsynyt gouda-juusto hurmaavat vaativimmatkin vieraat.

Näin perusmaut vaikuttavat punaviinin makuun

  • Makeus ruoassa kuivattaa viinin hedelmäisyyttä ja korostaa sen happorakennetta. Jos ruoassa on vaikkapa makeahko kastike ja paahdettuja juureksia, valitse lasiin runsaan hedelmäisiä ja tanniineiltaan maltillisia punaviinejä.

  • Suolaisuus pyöristää särmikkään ja tanniinisuudeltaan runsaankin punaviinin rakennetta ja korostaa viinin hedelmäisyyttä.

  • Hapokkuus ruoassa vaimentaa viinistä aistittavaa hapokkuutta, jolloin sen hedelmäisyys korostuu. Esimerkiksi tiivismakuiset pataruoat pitävät hapokkaista punaviineistä.

  • Karvaus ruoassa on kimurantti, se kun korostaa viinistä karvautta. Näitä ominaisuuksia ovat tanniinit ja tammitynnyrikypsytyksen tuomat piirteet. Valitse siis esimerkiksi savustetuille herkuille kevyempiä, raikkaan marjaisia ja aromikkaita punaviinejä.

  • Umami on viides perusmaku. Sitä kuvaa lihaisuus tai makoisuus. Täyteläinen umami vahvistaa ruoan muita makuja. Umamia löytyy esimerkiksi fermentoiduista tuotteista, kuten soija­kastikkeista sekä sienistä, sipuleista ja tomaatista. Runsas umamisuus korostaa viinin karvautta ja kaipaa viiniltä mehevää hedelmäisyyttä sekä pehmeää tanniinisuutta.

Näin tarjoilet punaviinin

Punaviinin tarjoilulämpötila - pitääkö sen olla huoneenlämpöistä?

Viilennä punaviinit täyteläisyyden mukaan: kevyiden, raikkaan marjaisten ja hapokkaiden viinien tarjoilulämpötila on noin 16 °C ja täyteläisten sekä vivahteikkaiden noin 18–20 °C. Maista viiniä ja viilennä sitten pulloa jääkaapissa puolisen tuntia. Huomaat varmasti eron.

Miksi punaviini dekantoidaan?

Ikääntyneet punaviinit dekantoidaan sakkojen erottamiseksi viinistä, nuoret ja intensiiviset sekä rotevat viinit taasen aromien avaamiseksi ja rakenteen pyöristä­miseksi.

Miten pitkän punaviiniä voi varastoida?

Punaviinien ikääntyessä niiden aromimaailma monipuolistuu, ja muun muassa tanniinit sitoutuvat toisiinsa muodostaen sakkaa. Näin viinin väri haalenee ja tanniinisuus loivenee, mutta luonteikkuus lisääntyy. Monet runsaan hedelmäiset ja napakan tanniiniset punaviinit hyötyvätkin varastoinnista.

Alkon valikoimassa on reilut 2 500 erilaista punaviiniä useasta eri viinimaasta. Kysy rohkeasti viinivinkkejä ruokapöytään Alkon myyjiltä.

Teksti Kalle Naatula, kuva Roope Permanto, asiantuntija palvelu- ja tuotekouluttaja Anri Lindström, Alko