Aistikas Riesling

Riesling on jo jonkin aikaa ollut trendikäs rypälelajike, joten sen viljely lisääntyy ympäri viinimaailman. Suhteellisen kevyt mutta kiehtovan aromikas lajike sopii kansainväliseen suuntaukseen, joka suosii entistä raikkaampia viinejä.

Rieslingistä tehdään mielenkiintoisen erilaisia viinityylejä, kaikissa makeusasteissa. Sen uusi nousu perustui ensin kuiviin viineihin, mutta nyt myös makeampien viinien suosio kasvaa. Myös ne – kuten kaikki rieslingit – löytävät helposti paikkansa ruokapöydästä.

Riesling käy erinomaisesti puhtaiden suomalaisten makujen seuraan. Viinit ovat rapsakan hapokkaita, joten ne myös herättelevät aperitiivina hienosti ruokahalua. Jos rieslingissä on hieman sokeria, se sopii lisäksi ihan vain kesän viimeisistä auringonsäteistä nautiskeluun.

Rieslingin monet tyylit

Riesling on lajike, josta saadaan poikkeuksellisen monipuolisesti erilaisia viinejä. Eniten niitä erottaa vaihteleva makeusaste. Yhdistävä tekijä taas on huomattava hapokkuus, joka raikastaa kaikkien rieslingviinien rakennetta – myös sokeria sisältävien.

Kuiva ja perinteinen

Kuiva ja perinteinen rieslingtyyli on yleinen Saksassa, Itävallassa ja Ranskan Alsacessa. Tyyliä leimaa erityisen runsas hapokkuus. Viineillä on laaja aromivivahteiden spektri, jossa on usein mukana mineraalisuutta. Viinit hyötyvät kellarissa kypsyttämisestä, usein jopa vaativat sitä. Viineihin kehittyy hieno petrolin aromi ikääntymisen myötä. Nämä viinit ovat todella monipuolisia ruokaviinejä klassisten, eurooppalaisten herkkujen kanssa. Ne käyvät niin kasviksille, äyriäisille, kalalle kuin vaalealle lihalle.

Kuiva ja moderni

Kuiva ja moderni rieslingtyyli on yleisin Euroopan ulkopuolella. Viineissä on kukkeutta ja runsasta kypsää hedelmäisyyttä, mutta hapot ovat niissäkin selkeästi esillä. Näissä viineissä saattaa olla jo nuorina selkeää petrolisuutta. Modernit rieslingit sopivat yhtä monipuolisesti ruoille kuin perinteiset. Hedelmäisyys saattaa houkuttaa yhdistämään ne vastaavan hedelmäisiin makuihin.

Puolikuiva ja puolimakea

Puolikuiva ja puolimakea rieslingtyyli on saksalainen klassikko. Viineissä on keveyttä, sillä niiden alkoholipitoisuus on matalampi kuin kuivaksi käytetyissä viineissä. Runsas hapokkuus raikastaa näiden viinien rakennetta, ja ne sopivat siksi suorastaan yllättävän hienosti ruokapöytään. Sokeri taittaa myös viiniin yhdistämisen kannalta vaikeat maut, esimerkiksi mausteisuuden ja etikkaisuuden.

Makea

Makea rieslingtyyli jakautuu kahteen osaan, vähemmän makeisiin sekä varsinaisiin jälkiruokaviineihin. Spätlese- ja auslesemerkityt viinit sisältävät siinä määrin vähän sokeria, että ne käyvät parhaiten juustojen pareiksi tai nautiskeluviineiksi. Varsinaiset jälkiruokaviinit ovat sen sijaan jaloja viinejä, jotka viihtyvät makeiden jälkiruokaherkkujen kanssa. Ne on merkitty esimerkiksi Beerenauslese-, Trockenbeerenauslese-, Eiswein-, Late harvest-Vendange Tardive tai Sélection de Grains Nobles -merkinnällä.

Kuohuviini

Kuohuviini rikastaa osaltaan rieslingviinien kuvaa. Toisin kuin monissa muissa kuohuviineissä, Rieslingistä valmistetuissa on selkeästi rypäleen runsasta, mineraalisen sitruksista aromia. Etenkin saksalaiset rieslingsektit ovat usein aromikkaita ja rypäleelle tyypillisesti ryhdikkäitä. Ne sopivat aperitiiviksi, maljajuomaksi sekä monipuolisesti eri ruoille aivan muiden rieslingien tapaan.

Teksti Thomas Suni

Katso myös nämä