Viinintuotanto kuormittaa ympäristöä

Viinipullon tie maailmalta suomalaiseen ruokapöytään on pitkä ja monivaiheinen. Matkan varrella syntyy kasvihuonepäästöjä, kuluu vettä, energiaa ja polttoaineita. Viinin suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät juomapakkausten valmistuksesta ja rypäleiden viljelystä.

Yhden viinirypäletonnin tuotanto vaatii noin 50–100 kg maatalouskemikaaleja, 130 litraa polttoainetta sekä 550 000 litraa vettä. Tonnista rypäleitä saadaan viiniä noin 700 litraa. Viinitarhoilla kuluu energiaa ja syntyy kasvihuonekaasuja monessa eri vaiheessa. Traktorit ja muut viinitarhoilla käytetyt laitteet kuluttavat polttoainetta. Polttoaineen laatu ja määrä, sekä aurinkoenergian hyödyntäminen vaikuttavat kokonaiskuormitukseen.

Energiaa kuluu myös kasteluveden pumppaukseen ja jäteveden käsittelyyn, hallantorjuntaan, viininvalmistamotilojen jäähdytykseen tai lämmitykseen, valaistukseen ja itse viinin siirtämiseen käytettävien pumppujen ja valmistustankkien jäähdytykseen.

Päästöjä raskaista pakkauksista ja kuljetuksista

Juomapakkausten osuus viinin kokonaisvaikutuksista on noin 25 %. Näistä lähes puolet syntyy lasin valmistuksesta. Raskaat lasipakkaukset lisäävät myös kuljetusten ympäristökuormaa. Valtaosa viineistä kuljetetaan Suomeen jäähdyttämättömissä tai kylmäkonteissa laivalla. Laivakuljetukset kuormittavat ympäristöä vähiten, kun taas rasittavin kuljetusvaihtoehto on lentorahti, ja sen jälkeen suuruusjärjestyksessä maantiekuljetus rekoilla ja junakuljetus. Kuten monissa muissakin tuotteissa, suhteessa kuormittavimmat ovat kuitenkin ne viimeiset kilometrit, jotka asiakas usein taittaa yksityisautolla kotiinsa.

Kuljetusten päästöjä voidaan vähentää muuttamalla viinien pakkaus- ja rahtaustapoja. Rahtaus laivalla isoissa 25 000 litran flexitankeissa – jotka ovat kuin erittäin suuria hanaviinipakkauksia, ja pullotus/pakkaus vasta määränpäässä aiheuttavat pienimmät päästöt. Lasipullojen kuormitusta voidaan pienentää keventämällä pulloa normaalista 500 grammasta kevyimpään, eli noin 300 gramman lasipulloon. Muoviset PET-pullot ovat kaikkein kevyimpiä, vain n. 50 grammaa. Hanapakkauslavallinen painaa alle kolmasosan verrattuna samaan määrään lasipulloihin pakattua viiniä. Yleistäen voi sanoa, että mitä suurempi pakkauskoko, sen pienempi hiilijalanjälki.

Huomio viljelyn ympäristövaikutuksiin

Viinien luomu- tai biodynaaminen viljely ei automaattisesti tarkoita pienempää hiilijalanjälkeä, mutta niillä tavoitellaan muita positiivisia ympäristövaikutuksia välittömään lähiympäristöön ja ekosysteemiin. Synteettisten tuholaistorjunta-aineiden ja muiden kemikaalien pois jättämisen seurauksena polttoainetta, yleensä dieseliä, kuluu kuitenkin enemmän, jos maata muokataan mekaanisesti eikä siirrytä moottoreista hevosiin. Prosesseissa on myös oltava tarkkana. Jos luomuviljelyssä käytettäviä komposteja ei hoideta asianmukaisesti, niistä voi päästä hiilidioksidia paljon pahempaa kasvihuonekaasumetaania ilmakehään.

Alko etsii yhdessä pohjoismaisten alkoholimonopolien, sekä tavarantoimittajiensa kanssa keinoja tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme laaja ja monipuolinen juomavalikoima, joka on tuotettu ympäristöä säästäen.