Lydian lapsuus on lasinen

Yhdenkään lapsen ei tulisi kärsiä alkoholin vuoksi. Tästä muistuttaa myös kotimaisen Platonic Partnership -pelifirman tuottama ja viime vuonna pc-versiona julkaistu Lydia-peli, jonka Alko tuo nyt saataville myös mobiiliversiona.

Lydia on interaktiivinen tarina, jossa pieni tyttö elää alkoholistiperheessä ja kärsii vanhempiensa juomisesta. Peli sai viime vuoden Finnish Game Awardseissa Vuoden luova saavutus -palkinnon, ja se palkittiin myös vuoden kotimaisena pelinä. Platonic Partnership puolestaan palkittiin viime vuoden GameXpo-messuilla vuoden suomalaisena pelikehittäjänä.

Teemaltaan tärkeä peli herätti huomiota myös Alkossa, sillä se sopi erinomaisesti Alkon Lasten seurassa -ohjelman teemaan. Vastuullisuusohjelman tavoitteena on tarkastella aikuisten alkoholinkäyttöä lasten silmin ja haastaa vanhempia pohtimaan, miten he käyttävät alkoholia lasten seurassa ja millaista esimerkkiä he antavat. 

Alun perin englanninkielisenä tuotettu ja maksullinen peli on nyt käännetty suomeksi, ja Alko tarjoaa sen maksuttomasti kaikille suomalaisille iOS- ja Android-sovelluskaupoissa.

Peli on itse asiassa pieni digitaalinen novelli, jossa pelaaja ohjaa Lydia-hahmoa eteenpäin tarinassa ja reagoi haluamallaan tavalla dialogiin. Tarina kuitenkin etenee Lydian valinnoista riippumatta huonoon suuntaan yhtä väistämättömästi kuin vaikea alkoholismi. Peli on pääosin surullinen, iloisimmillaankin melankolinen ja pahimmillaan ahdistava.

Lydian tarina alkaa siitä, kun hänen vanhempansa järjestävät juhlat, ja pieni tyttö passitetaan omaan huoneeseensa nukkumaan. Hän ei saa kuitenkaan unta, sillä alakerrasta kantautuva voimakas musiikki, aikuisten äänet ja jossain varjoissa vaanivan hirviön pelko pitävät hänet valveilla. Hän löytää sänkynsä alta nallen ja vaatekaappinsa perältä oven toiseen aikaan ja paikkaan ja lähtee etsimään nallen kanssa hirviötä sieltä.

Ilmselvää on, että hirviö ei ole vaatekaapissa elävä mörkö vaan päihteet ja elämä niitä liiaksi käyttävien vanhempien kanssa. Lydian ympärillä elävät aikuiset saavat hänet tuntemaan itsensä arvottomaksi ja syypääksi kaikkiin ongelmiin.

Tarina jakautuu useampaan pieneen lukuun, joiden kautta päästään kurkistamaan myös tulevaisuuteen ja Lydian teini-ikään, joka ei vaikuta kovinkaan paljon valoisammalta. 

Zombieiksi muuttuneet vanhemmat ja keittiössä oksentelevat vieraat aikuiset ovat tietysti hyvin äärimmilleen vietyjä huonoja esimerkkejä, mutta ne antavat ajattelemisen aihetta kohtuukäyttäjällekin.

Tarina saa ajattelemaan sitä, miten pelottavaa pienestä lapsesta voi olla se, että se aikuinen, jonka pitäisi olla kaikkein turvallisin, muuttuukin joksikin toiseksi. Se myös muistuttaa siitä, miten lapset kuulevat ja ymmärtävät yllättävän paljon silloinkin, kun heidän ei oleta kuuntelevan.

Isänä sydämeni särkyy pelkästä ajatuksesta, että lasteni pitäisi pelätä minua tai että he kuulisivat suustani jotain, joka särkisi heidän sydämensä.

Visuaalisesti peli on taideteos. Jokainen ruutu ja kuva on piiretty taidokkaasti kuin maalaus. Tarina on pääosin mustavalkoinen ja mustanpuhuva, mutta värillisiä elementtejä on mukana korostamassa harkittuja yksityiskohtia.

Hypnoottinen musiikki on olennainen osa tunnelmaa, joten peli kannattaa ehdottomasti pelata luurit korvilla. Lastenhuoneeseen aikuisten juhlista kantautuvat möykkä ahdistaa jopa pelaajaa, joten ei ihme, että Lydia karkaa melua toiseen maailmaan. Hahmot eivät varsinaisesti puhu, mutta dialogin taustalla kuuluu hahmojen sanatonta ääntelyä: lapsen pulputusta ja humalaisten aikuisten laahaavaa mongerrusta.

Tarinan kesto on noin 1,5 tuntia, joten pelin voi pelata helposti läpi yhdessä illassa. Pelin pelaamisessa ei tarvita varsinaisia taitoja: tarina etenee ruutua ja siinä näkyviä vaaleita ympyröitä näpäyttämällä, ja välillä peli pyytää pelaajaa valitsemaan, millaisella tunteella Lydia reagoi dialogiin.

Luulen, että Lydian vanhempien kaltaiset ongelmakäyttäjät eivät tätä peliä löydä, mutta jos löytävät, se saa toivottavasti heidät näkemään ongelmansa lapsen silmin. Meille muillekin se on hyvä muistutus miettiä omaa alkoholinkulutusta ja erityisesti sitä, miten paljon alkoholia lasten seurassa on järkevää nauttia. Toiset vetävät nollalinjalla, toiset taas haluavat osoittaa, että alkoholia voi käyttää kohtuudella. Siitä kaikki lienevät yksimielisiä, että perskännit ja lapset eivät kuulu samaan tilaan.

Tämä on juuri se, mitä pelintekijät ja Alko toivovatkin: "Jos yksikin pelaaja kokee ymmärtävänsä enemmän alkoholismista tai alkaa miettiä omaa alkoholinkulutustaan, olemme saavuttaneet tavoitteemme pelin kanssa."

Lydia-pelin voit ladata Applen Appstoresta tai Google Play Storesta

Jos haluat lisätietoa lapsuudenkodin päihteiden käyttöön liittyen, tutustu sivustoon lasinenlapsuus.fi

Tommi Koivisto 
Kirjoittaja on pelikehittäjä ja Isyyspakkaus-blogin pitäjä
Tommi Koivisto
Tutustu kirjoittajan Isyyspakkaus-blogiin.

#nofilter