#nofilter: Muovikassi, hyvis vai pahis?

Jatkossa yhä useammat kaupan muovikassit muuttuvat maksullisiksi. Tähän on syynä EU:n pakkausdirektiivin muutos.

”Ja muovikassi, kiitos” on yhä harvemmin Alkon kassalla kuultu lause, sillä muovikassien myyntimäärät ovat olleet laskussa viime vuosina. Vielä vuonna 2007 kasseja ostettiin Alkosta yli 15 miljoonaa kappaletta, mutta viime vuonna asiakkaat ostivat enää reilut 10 miljoonaa kassia. Alkon kassit ovat olleet maksullisia vuodesta 1996 lähtien. Muovikassin vaihtoehtojen, kesto- ja paperikassin ja kierrätetyistä pet-pulloista valmistetun ostoskassin, myynti on viime vuosina ollut  hitaassa kasvussa.

Jatkossa yhä useammat kaupan muovikassit muuttuvat maksullisiksi. Tähän on syynä EU:n pakkausdirektiivin muutos, jonka päämääränä on vähentää muovipussien käyttöä ja siitä syntyvää roskaa. Tavoitteena Suomessa on, että vuodessa käytettäisiin korkeintaan 40 kassia, nykyisen 55 sijasta, henkeä kohti vuoteen 2025 mennessä.

Kassien valmistukseen käytetään sekä fossiilisisia, että uusiutuvia raaka-aineita. Vaikka kierrätysmuovista valmistettavan kassin ympäristökuorma onkin pienempi, kestää muovikassin hajoaminen luonnossa erittäin kauan. Ympäristöministeriön mukaan 56 prosenttia Itämeren alueen meriroskasta on muovia. Nämä muovit jauhautuvat ajan mittaan pieneksi mikroroskaksi, joka voi lopulta päätyä merien ravintoketjuihin. Keväällä saimme lukea myös tutkimustuloksia Kallavedestä löytyneestä yllättävän suuresta mikromuoviroskan määrästä.

Muovikassin eduksi voidaan laskea kestävyys ja monikäyttöisyys, sillä sitä voi käyttää useita kertoja ja lopulta hyödyntää roskapussina – näinhän meistä useimmat tekevät.

Onko muovikassi hyvis, vai pahis? Tulisimmeko toimeen kokonaan ilman sitä? Osallistu keskusteluun sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

#nofilter