Parasta päihdekasvatusta on hyvä kasvatus

Nuorista peräti 47 % kertoo, että halu elää terveellisesti vähentää kiinnostusta käyttää alkoholia. Tätä mieltä ovat usein myös päihteitä käyttävät nuoret. Näin todetaan A-klinikkasäätiön teettämässä kyselytutkimuksessa. 

Uutisointi nuorten alkoholinkäytöstä saattaa näyttää satunnaisen seuraajan silmissä aika sekavalta. Jo vuosia on ihasteltu nuorten juomisen laskevaa trendiä. Toisella kädellä nuorten epäillään lähinnä siirtyneen käyttötottumuksissaan kohti monenlaisia uusia haittoja aiheuttavia laittomia päihteitä. Mediassa kerrotaan myös pikkukaupunkien varhaisnuorten juopottelubuumeista.

Tilastojen valossa tiedetään, että alaikäisten omaksuma alkoholikriittisyys ei seuraa heitä aikuisuuteen. A-klinikkasäätiön nuorten nettipalvelut Nuortenlinkki ja Varjomaailma teettivät Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen, jossa koetettiin saada valaistusta siihen, millaiseen päihdekulttuuriin nuoremme nykyään itsenäistyvät.

Nuorten näkemykset saattavat jotain kliseisimmistä ajatuksistamme epäedulliseen valoon. Nuoret esimerkiksi eivät ole siirtyneet päihdemieltymyksissään laajoin joukoin kannabiksen käyttäjiksi. Alle kuudesosa nuorista on kokeillut kannabista. Alkoholia käyttävistä nuorista 20 % kertoo käyttäneensä kannabista, mutta kannabiksenkäyttäjistä peräti 98 % kertoo myös juovansa. Kannabis ei siis ole korvannut alkoholia nuorten päihteenä.

Halu elää terveellisesti vähentää kiinnostusta alkoholinkäyttöön

Useat meistä sosiaali- ja terveysalojen asiantuntijoista korostavat sääntelyn ja valvonnan ylivertaista merkitystä yksilön valintoihin. Vain harvat nuoret kuitenkin katsovat alkoholin vaikean saatavuuden olleen merkittävä syy alkoholista pidättäytymiseen. Nuorista peräti 47 % sen sijaan kertoi, että halu elää terveellisesti vähentää kiinnostusta käyttää alkoholia. Tätä mieltä ovat usein myös päihteitä käyttävät nuoret.

Halu elää terveellisesti on hyvä ja faktuaalisesti järkevä syy olla kriittinen omaa alkoholinkäyttöä kohtaan. Paitsi meidän päihdeasioista ammatissaan viestivien, myös muiden aikuisten, olisi tärkeätä ymmärtää, että nuoret tekevät päihteidenkäyttöön liittyviä valintojaan järkiperustaisesti. Annetaan nuorille tunnustusta omaan elämäänsä fiksusti vaikuttavina subjekteina.

Julkisen keskustelun sisällöt ja sävyt, jopa sanavalinnat, muokkaavat ja luovat todellisuutta. Se mitä sanotaan on totuus. Suomalainen juomatapa koskee vääjäämättömästi kaikkia suomalaisia. Jos kerromme virheellisesti nuorten siirtyneen joukolla kannabiksenkäyttäjiksi, moni nuori katsoo sen olevan tämän päivän kulttuuri ja tottelee. Jos toistelemme tarpeeksi kauan, ettei kulttuuria voi muuttaa, sitä ei voi muuttaa. Kenties olemmekin onnistuneet iskostamaan nuoriimme, että turhaan te edes yritätte. Vanhempi sukupolvi on päättänyt, miten tekin aikuisena juotte.

Nuorena omaksuttu halu terveellisen elämäntapaan on asenne, jonka olettaisi jatkuvan aikuisuuteen. Se jatkuukin, mutta rinnalle tulee muita toiminnan motivaattoreita suurinpiirtein samassa ikävaiheessa, jossa alkoholista tulee laillisesti saatavilla oleva tuote. Ajattelemme stereotyyppisesti, että pyrkimys kohentaa vielä haurasta itsevarmuutta ja halu kuulua kaveripiiriin aiheuttavat sosiaaliseen paineen juomiseen. Päihteitä käyttävistä nuorista kuitenkin korkeintaan viidennes myötäili näitä kyselyssä esitettyjä väittämiä. Ylivoimaisesti yleisimmin vastattiin, että humalassa oleminen kavereiden kanssa on hauskaa. Vastaajista 54 % oli enemmän tai vähemmän tätä mieltä.

Nuoret kaipaavat aikuisen tukea aikuistumisen kynnyksellä

Osalla nuorista aikuistumisvaiheen päihteidenkäyttöön liittyy huolestuttavia piirteitä. Täysi-ikäiset nuoret kertoivat alaikäisiä useammin juovansa surullisena, tylsistyneenä tai ahdistuneena. Kussakin näistä mielentiloista oli alkoholia käyttänyt yli 10 % täysi-ikäisistä. Kyselytutkimus antoi viitteitä siitä, moni nuori kokee joutuvansa aikuisen roolin liian aikaisin. Erityisen koskettavaa on, että omien vanhempien alkoholinkäytöstä haittoja kokeneet toivoivat muita useammin, että vanhemmat yhä kyselisivät heiltä kuulumisia. Vaikeimmista oloista ponnistavat, jotka eniten tukea kenties tarvitsisivat, jääneet muita useammin paitsi vanhemman huolenpidosta.

Vaikutamme nuorten päihdekäyttäytymiseen ainakin oman esimerkkimme ja ylläpitämiemme puhetapojen keinoin. Teoin ja sanoin. Ehkä suurin tekojemme ja puheidemme vaikutus on kuitenkin siinä, millaisia ihmisiä haluamme olla nuorelle. Olemmeko keskustelevia, kuuntelevia, välittäviä ja luotettavia aikuisia ja vanhempia? Parasta päihdekasvatusta on hyvä kasvatus. Luotettavan aikuisen tuki vähentää nuoren aikuisten, vielä melkein lapsen, tarvetta juoda ahdistukseensa tai ahdistuneena.

Kyselymme perusteella on vaikea löytää tarkkaa syytä siihen, miksi alaikäisten alkoholikriittisempi trendi ei seuraa heitä aikuisuuteen. Kenties ajattelemme väärinpäin. Ehkä meidän pitäisi ainaisen huolestuneisuuden sijasta olla iloisia siitä, että aiempiin vuosikymmeniin verrattuna yhä useampi lapsi säilyy alkoholinkäytön riskeiltä, vaikka täysi-ikäisten kohdalla alkoholin kokonaiskulutuksen laskusuunta on ollut maltillisempaa ja vuonna 2018 ainakin hetkellisesti pysähtynyt.

Kuitenkin jokainen aikuinen voi teoillaan ja puheillaan yrittää pitää omalla kohdallaan huolta siitä, ettei ylläpidä päihtymishakuista alkoholikulttuuria tai opeta alkoholinkäytön olevan sopiva lääke suruun ja ahdistukseen. Tarkkaile siis itseäsi. Onko antamassasi toimintamallissa korjaamisen varaa? Huomaat kyllä, mitkä asiat alkoholinkäytössäsi ovat niitä, joita et toivoisi lapsesi toistavan. Entä millainen on tapasi puhua alkoholista? Lue myös se pienellä kirjoitettu ja ne rivien välit.

Lähde: Aikuistuminen ja päihteet - nuorten kysely 2018

Janne Takala
Kirjoittaja Janne Takala (VTM) on A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus -työn kehittämiskoordinaattori.

#nofilter