Kippis? Onko väärin antaa kehitysvammaisen henkilön ostaa alkoholia?

Kehitysvammassa on kysymys oppimiseen ja ymmärtämiseen liittyvästä vammasta. Voiko kehitysvammaiselle henkilölle myydä alkoholia, kun ei voi tietää, ymmärtääkö hän sen käytön seuraukset?

Kysymys käy varmaan monen mielessä, vaikkei sitä ääneen uskaltaisi kysyäkään. Pitäisikö ravintolan tai myymälän kieltäytyä myymästä alkoholia kehitysvammaiselle asiakkaalle?

Täysi-ikäisellä kehitysvammaisella henkilöllä on samat oikeudet kuin muillakin

Ketään ei voi jättää ulkopuolelle eduista ja velvollisuuksista, joita yhteiskunnassamme on. Lain mukaan aikuinen kehitysvammainen henkilö voi siis ostaa ja juoda alkoholia siinä missä muutkin täysi-ikäiset kansalaiset. Ravintola tai myymälä ei voi kieltäytyä myymästä alkoholia täysi-ikäiselle kehitysvammaiselle henkilölle kehitysvamman vuoksi. Kieltäytymällä he syyllistyisivät vammaisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään.

Kehitysvamma ei aina näy päällepäin. Meidän muidenkaan diagnooseilla ei onneksi ole merkitystä asioidessamme lähipalveluissamme ostoskeskuksissa. Asiakkaana minunkaan ei siis tarvitse eri diagnooseistani leimaa otsassani kantaa, eikä toisaalta myyjänkään tarvitse niitä arvuutella. Helpottavaa, eikö!

Elämme kaikki samassa päihdekulttuurissa

Suomalaisista kymmenen prosenttia eli noin 500 000 ihmistä juo liikaa alkoholia. Päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja ja hoitoja käyttää 40 000 suomalaista vuosittain. Tässä suomalaisten joukossa ovat kehitysvammaiset aikuisetkin.

Muutenkin kehitysvammaiset aikuiset elävät kuten mattimeikäläiset. He opiskelevat, valmistuvat ammatteihin, jotkut suorittavat ajokortin, joku jää vaille työpaikkaa. He rakastuvat, riitelevät, haaveilevat lomamatkoista ja perheenperustamisesta. He juhlivat ja hakevat juhlajuomiaan Alkosta. Joku juo välillä murheeseen. Kaiken kaikkiaan he eivät juo sen enempää kuin muutkaan kansalaiset.

Selkokielistä tietoa tarvitaan

Toivottavasti päihdekulttuurimme muuttuu niin, ettei kenellekään lupa juoda merkitse yhtä kuin lupa humaltua. Tärkeää kansanterveydenkin näkökulmasta katsottuna on, että kaikki saavat ymmärrettävästi tietoa myös siitä, miten alkoholi kaiken ilon ja nautinnon lisäksi voi aiheuttaa myös erilaisia haittoja.

Kaikille saavutettavaa, selkokielistä tietoa aiheesta tarvitaan. Siksi Kehitysvammaliitto ry ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ovat aloittaneet Selvis-kehittämishankkeen yhdessä kehitysvammaisten nuorten ja heidän parissaan toimivien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset nuoret saavat myös päihdehaitoista tietoa ja osaavat tehdä päihteiden käytössä valintoja ja päätöksiä, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan.

Alkossa asioimisen pelisäännöt samat kaikille

Alkoholijuomia ei myydä henkilölle, joka on selvästi päihtynyt tai käyttäytyy häiritsevästi. Myöskään asiakkaalle, jonka seurassa on päihtynyt, ei myydä, jos on syytä epäillä että asiakas on ostamassa alkoholia seurassaan olevalle. Alkossa yhdessä asioivien nuorien tulee kaikkien olla iältään ostokelpoisia. Alkon myyjillä on vastuu siitä, ettei alkoholijuomia myydä alaikäisille.

Selväähän se!

Liisa Jokela
Projektiasiantuntija, SELVIS-hanke, Kehitysvammaliitto ry

SELVIS-hanke on osa eriarvoisuuden vähentämisen Arvokas-avustusohjelmaa. Arvokas-avustusohjelmassa on mukana 25 hanketta ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Suomen Setlementtiliitto ry. Hanke on valtakunnallinen ja se saa rahoituksen STEAlta. SELVIS-hanke löytyy myös sosiaalisesta mediasta.  

#nofilter-blogitekstit