Työntekijöiden järjestäytymisvapaus ei käytännössä aina toteudu

Puutteet työterveydestä ja turvallisuudesta huolehtimisessa ovat yleisimpiä löydöksiä Alkon hankintaketjun alkutuotannon tarkastuksissa, eli auditoinneissa. Yksittäiset puutteet korjataan pääsääntöisesti ripeästi kuntoon, mutta miksi samat löydökset toistuvat tarkastuksesta toiseen?

Yksi merkittävä syy on viinien hankintaketjun alkutuotannossa työskentelevien työntekijöiden alhainen tai lähes olematon koulutustaso. Lukutaidottomuuskaan ei ole harvinaista. Työntekijöillä ei välttämättä ole osaamista tai kykyä arvioida omaan terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, saati vaatia työolosuhteiden tai -välineiden parannuksia. Tästä lähtökohdista työntekijöiden järjestäytymisoikeus ja sen toteutuminen käytännössä nousee merkittävään rooliin kestävien parannusten aikaansaamiseksi. Työntekijöiden ymmärrys omista oikeuksista ja kyky keskustella niistä työnantajan kanssa turvaavat työntekijöiden lainmukaisen kohtelun.

Suomen lain mukaan työntekijöiden yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen, lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää sananvapautta. Läntisen maailman nykyaikaisissa valtioissa, kuten Suomessa yhdistymisvapaus kuuluu kansalaisen perusoikeuksiin. Yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta on sovittu useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Se on myös EU:n perusoikeuskirjassa. Työntekijöiden yhdistymisvapaus on myös yksi kansainvälisen Amfori BSCI:n eettisistä toimintaperiaatteista, joita Alko on sitoutunut sekä noudattamaan että edistämään.

Alkon tekemissä alkutuotannon tarkastuskäynneillä eli auditoinneissa ei ole tullut esiin tapauksia, joissa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta olisi rajoitettu. Todellisuus näyttäytyy kuitenkin hyvin toisenlaisena, kun keskustelimme helmikuussa Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa viinien tuotannossa ja toimialalla toimivien työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa.

Etelä-Afrikassa lainsäädäntö takaa järjestäytymisoikeuden, mutta käytännössä työntekijöiden järjestäytyminen on tehty lähes mahdottomaksi. Lakisääteisellä minimipalkalla jäsenmaksujen maksaminen ei ole mahdollista, työnantajat eivät mahdollista järjestöjen ja työntekijöiden tapaamisia tiloissaan ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvistä asioista keskusteleminen työaikana on kielletty. Järjestöihin liittyneitä työntekijöitä syrjitään tai heidät laittomasti irtisanotaan. Todellisuuskuva, joka tapaamisissa muodostui, oli raadollinen.

Alkon päätyösuojeluvaltuutettu Sini Heikkinen tunnistaa ongelman. ”Etelä-Afrikan viinitiloilla työntekijät eivät ole tietoisia oikeuksistaan eivätkä velvollisuuksistaan, joten laaja-alainen ”awareness building” on olennaista työehtojen ja -olosuhteiden parantamisessa. Tässä työssä järjestöt ruohonjuuritason toimijoina ovat avainasemassa”, sanoo Heikkinen. ”Haasteena on, että tällä hetkellä järjestöjä on useita ja ne ovat varsin fragmentoituneita ja siksi heikkoja, eikä keskinäistä koordinaatiota juuri ole. Työntekijöiden oikeuksien kehittymisen kannalta tärkeää toimivaa ja menestyksekästä sosiaalista dialogia ei pääse syntymään, koska vuoropuhelua varten tarvitaan kaksi tasavertaista osapuolta”, avaa Heikkinen.

Alko on sitoutunut edistämään eettisiä toimintaperiaatteita hankintaketjussaan ja edellytämme sitä kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Nyt meidän on Alkossa yhdessä omien työntekijäjärjestöjemme kanssa pohdittava vakavasti, miten voimme omalla toiminnallamme tukea järjestäytymisoikeuden toteutumista ja osaamisen kehittämistä niin järjestö- kuin työntekijätasolla. Se on yhteinen etumme.

Marja Aho

kirjoittaja on vastuullisuuspäällikkö Alkossa

#nofilter