”Mitä tapahtuisi viinikulttuurille, jos joka bensa-asemalta voisi ostaa viiniä?”

Alkoholilain uudistus vapauttaa vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myyntiä, mutta viinit ja viinat pysyvät edelleen Alkoissa. Moni kuitenkin haluaisi myös viinit ruokakauppojen valikoimiin. Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna ja Sommelier-yhdistyksen puheenjohtaja Samuil Angelov istuivat pöydän ääreen keskustelemaan viinien myynnin vapauttamisesta. Johtaisiko vapauttaminen suomalaisen juomakulttuurin jyrkkään alamäkeen vai olisiko se parempaa palvelua viiniharrastajille?

SA:
Alkoholin myynnin vapauttamiselle tulisi löytää kultainen keskitie. Alkoholi on meillä kuuma peruna, josta kukaan ei uskalla ottaa koppia.

Ravintolayrittäjänä haluaisin luvan myydä viinejä ja tehdä bisnestä siten, että pystyisimme palvelemaan asiakasta laajemmin kuin nyt. Sitä kautta saataisiin toivottua volyymiä ravintolamyyntiin. Ja kun volyymi kasvaa, ravintoloiden viinihinnoittelu voitaisiin saada lähemmäksi eurooppalaista tasoa.

Malli voisi olla esimerkiksi sellainen, että anniskeluluvan omaavat ravintolat voisivat myydä alkoholia ulos ekstraluvalla. Rajan vetäminen siihen, ketkä saavat myydä, on toki vaikeaa. Varsinkin siksi että päivittäistavarakauppaa hallitsee kaksi keskusliikettä.

TV:
Niin, siinä mentäisiin monopolista kahden suuren valtaan. Pian myynnissä olisi lähinnä Rainbow- ja Pirkka-viiniä. Viinikulttuurin kehittymisen kannalta vapautus ei olisi valoisa vaihtoehto. Myös asiakaspalvelu romahtaisi, sillä viinien valintaan tuskin riittäisi marketeissa henkilökuntaa.

SA:
Toisaalta nytkin ihmiset hankkivat eniten ostamiaan tuotteita netistä tai Virosta. Ja kaikki verotettava tulo jää niistä ostoksista saamatta. Jos alkoholi olisi kauppojen valikoimissa, verotulot jäisivät Suomeen. Erikoisimpia viinejä voisi myydä ravintoloista ulos, ja vero voisi olla vaikka hiukan korkeampi.

TV:
Alkossa asioidessa asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että verot on hoidettu ja esimerkiksi viinin hinnassa puolet on veroa. Jos tiettyä tuotetta ei löydy valikoimista, niin asiakaspalvelumme on valmis etsimään kyseisen tuotteen.

Säilyisikö alueellinen tasapuolisuus?

Jos viinit voisi hakea samalla kauppareissulla paikallisesta marketista, kutistuisiko valikoima nykyiseen verrattuna tai olisiko siinä suuria alueellisia eroja? Mitä viininharrastajalle olisi tarjolla Helsingissä - entä Pohjois-Karjalassa tai Rovaniemellä?

SA:
Eri alueilla on melko eriasteinen tietämys viineistä. Helsingin keskustassa tuotevalikoimaan halutaan eri tuotteita kuin muualla Suomessa.

TV:
Alkolla on kattava verkosto myymälöitä, ja verkkokaupan avaamisen myötä todella laaja tuotevalikoima on nyt kaikkien saatavilla. Verkkokaupan valikoimassa on noin 5 000 tuotetta ja tavoitteena on kasvattaa valikoima 10 000 tuotteeseen. Nyt myös pienillä tuottajilla on mahdollisuus listautua Alkon nettikauppaan, itse päättämällään hinnalla. Tämä on iso parannus monipuolisten juomien saatavuuteen.

Alkossa pyritään löytämään keinot palvella kaikkia asiakkaita. Verkkokaupalla on roolinsa siinä tavoitteessa. Myös verkkokaupassa on mahdollisuus henkilökohtaiseen chat-keskusteluun Alkon myyjän kanssa. Verkkokaupan työntekijät saavat saman säännöllisen koulutuksen kuin myymälöidenkin henkilökunta.

SA:
Siitä olen samaa mieltä, että Alkossa on erinomainen palvelu. Myyjät ovat ammattilaisia ja tuntevat tuotteet.


FAKTABOKSI
  • Alkoholilain uudistus on tuomassa enintään 5,5 prosentin vahvuiset oluet ja juomasekoitukset ruokakauppoihin, huoltoasemille ja kioskeille.
  • Ravintolat ja pienpanimot saisivat uudistuksen myötä myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia asiakkaille mukaan. Uudistus vapauttaisi myös mm. anniskeluaikoja ja Alkon aukioloaikaa.
  • Alkoholilain tarkoituksena on jatkossakin ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja.
  • Uudistuksen periaatteina ovat esimerkiksi Alkon vähittäismyyntimonopolin ja nykyisen lupajärjestelmän säilyttäminen ja nykyisen lainsäädännön tarpeettomien, vanhentuneiden tai kankeiden normien purkaminen. Normit ovat rasittaneet erityisesti ravintola-alaa.

Jos kuka tahansa voisi myydä vahvoja alkoholeja, mitä tapahtuisi vastuullisuudelle?

Kuuluuko monopoli nyky-Eurooppaan?

Suomessa on ollut monopoli alkoholin myynnille jo pitkään. Monopolia on perusteltu muun muassa haittojen ehkäisyllä. Olisiko tilanteeseen olemassa hyviä vaihtoehtoja?

SA:
Emme ole juomiskulttuuriltamme eurooppalaisia. Selittävätköhän juomistapamme monopolin tarvetta, valtion alkoholiliike tuntuu olevan pohjoismainen ilmiö.

TV:
Maailmalla monopoli ei ole harvinainen, vaikka Etelä-Euroopassa järjestelmää ei olekaan. Kanadassa on monopoli lähes kaikissa osavaltioissa. Yhdysvalloissa alkoholimonopoli on kahdessakymmenessä osavaltiossa. Tätä tosin Suomessa ei haluta kuunnella, kun vauhtisokeana halutaan purkaa normeja.

Euroopassa muuten kaikissa muissa maissa alkoholipolitiikkaa ollaan kiristämässä ja esimerkiksi Ruotsissa Systembolagetia kannattaa ylivoimainen enemmistö, eikä ruokakauppoihin olla vaatimassa edes kolmosolutta.

SA:
Ehkä juomiskulttuurimme on lähempänä venäläisiä kuin eurooppalaisia. Olisiko vastustus monopolia kohtaan kasvanut esimerkiksi siksi, kun Viro vapaine viinamyynteineen on vieressä.

TV:
Viron hallitus on päättänyt merkittävistä alkoholiveron korotuksista, oluen verotus kaksinkertaistuu vuoden sisällä.

Kuka huolehtisi tuotteiden laadusta ja vastuullisuudesta?

TV:
Yksi monopolin parhaita puolia on laadun varmistus. Ennen kuin uusia tuotteita otetaan vakiovalikoimaan, ehdokkaat käyvät läpi tiukan kilpailun. Alkossa varmistetaan, että tuotteet ovat laadukkaita ja tasalaatuisia. Yhdessä haussa saattaa olla 50 viiniä, joista vain yksi valitaan. Tuotteiden valinta on myös samanlaista ja läpinäkyvää kaikille toimittajille.

SA:
Kannatan alkoholin myynnin vapauttamista, mutta se pitää tehdä harkiten. Koska työskentelen ravintola-alalla, tiedostan hyvin myös alkoholista aiheutuvat haitat. Myynnin vapautumisen ei pidä tarkoittaa sitä, että ”alan ammattilaiset” ovat aamukahdeksalta hakemassa päivän pulloa Lidlistä.

TV:
Alkoholi ei ole samanlainen hyödyke kuin leipä ja makkara, sillä siitä on isot kustannukset yhteiskunnalle. Jos viinit menisivät maitokauppaan, käytännössä myös väkevät viinat menevät samalla - muu välimuoto ei menisi EU-lainsäädännössä läpi. Myöskään pelkkää viinaa myyvää Alkoa ei olisi taloudellisesti kannattavaa ylläpitää.

Alkossa jokainen asiakkaalta saatu euro tuloutetaan valtiolle takaisin ja voidaan käyttää alkoholihaittojen hoitoon. Tämä on ylivoimaisen hyvä vaihtoehto sille, että samat eurot menisivät kahden keskusliikkeen pussiin. Jos kuka tahansa voisi myydä vahvoja alkoholeja, kuka sitten maksaisi alkoholihaittojen kustannukset ja mitä tapahtuisi vastuullisuudelle?

Väittäisin, että Alkossa on helpompi kieltäytyä myymästä päihtyneelle tai alaikäiselle. Yksin työskentelevän R-kioskin tai pikkukaupan myyjän voi olla haasteellista olla vastuullinen samassa tilanteessa.

Suomalainen viinikulttuuri kukoistaa

SA:
Tällä hetkellä suomalaisten suhde viinikulttuuriin on superhienossa nousussa. Sommelier-kollegat Pohjoismaista ovat kommentoineet, että meillä on myymäläketju, joka pystyy tarjoamaan viinejä kaikkialta maailmasta. Suomessa ei viiniä tuoteta itse, mutta ehkä juuri siksi pystymme katsomaan objektiivisesti koko viinimaailmaa.

Mitä tapahtuisi viinikulttuurille, jos joka bensa-asemalta voisi ostaa viiniä? Malli tyhmentäisi kulutusta ja veisi ”määrä korvaa laadun” -malliin. Nythän on päinvastoin, kun suomalaisten ostamien viinien keskihinta on noussut. Ostetaan yhä enemmän laatua.

TV:
Kaikissa muissa Alkon tuoteryhmissä myynti on pienentynyt, mutta viinit ja kuohuviinit nousevat. Toivoisinkin, että asiakkaat olisivat valmiita valitsemaan muutaman euron enemmän maksavan tuotteen. En tarkoita hinnan tuplaamista, mutta kympin pulloista voi siirtyä 13–15 euroa maksaviin. Silloin huomaa, miten paljon viinin vivahteet voivat kohottaa ateriointia.


Viinikulttuurin kehittymisen kannalta vapautus ei olisi valoisa vaihtoehto.